Poh­ja­ve­det nou­si­vat nor­maa­li­ta­sol­le lähes koko Suo­mes­sa

Pohjavedet ovat nousseet normaalille tasolle suuressa osassa maata. Lapissa on alueita, joilla pohjavettä on ajankohtaan nähden jopa keskimääräistä enemmän.

Pohjavesitilanne on tällä hetkellä hyvä, ja sääennusteen mukaan vettä on luvassa taivaalta ainakin muutamana lähipäivänä.
Pohjavesitilanne on tällä hetkellä hyvä, ja sääennusteen mukaan vettä on luvassa taivaalta ainakin muutamana lähipäivänä.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Pohjavedet ovat nousseet normaalille tasolle suuressa osassa maata. Lapissa on alueita, joilla pohjavettä on ajankohtaan nähden jopa keskimääräistä enemmän.

Viime kesänä pohjavedet laskivat ennätyskuivan kesän vuoksi matalalle, mutta vähitellen pinta on noussut lähes koko maassa ajankohdan keskiarvojen tasolle, kerrotaan Suomen ympäristökeskuksesta. Isot pohjavesialueet ovat kuitenkin hidasliikkeisiä, ja yksittäisillä alueilla jopa viime kesän kuivuus vielä vaikuttaa.

- Esimerkiksi Oripäässä Lounais-Suomessa viime kesän kuivuus näkyy edelleen. Viime kesänä pohjaveden määrä oli kaikkien aikojen minimitasolla, ja nyt se on noin 60-70 senttiä alle keskimääräisen tason, sanoo vanhempi tutkija Ari Koistinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Pohjavesitilanne koheni eniten lokakuun alusta vuodenvaihteeseen mennessä lumien sulaessa ja runsaiden sateiden myötä. Sen jälkeen vaihtelut ovat olleet pääosin pieniä.

Vettä luvassa lähipäivinä

Ympäristökeskuksen mukaan pohjavesitilanne on siis tällä hetkellä hyvä, ja sääennusteen mukaan vettä on luvassa taivaalta ainakin muutamana lähipäivänä. Ennusteen mukaan pohjaveden määrä ei todennäköisesti muutu merkittävästi lähiviikkoina. Vain pitkä kuiva jakso voi vaikuttaa pohjaveden määrään.

- Jos kokonaisen kuukauden on hyvin kuivaa, se alkaa vaikuttaa pohjavesiin. Pohjavesiin vaikuttaa myös se, kuinka paljon ennen kuivuusjaksoa on satanut, sanoo Koistinen.

Kuivuuden jälkeinen runsas sade taas kastelee maan pintakerroksen, ja suuri osa ehtii valua vesistöihin, jolloin pohjaveteen vettä ei päädy paljoakaan. Pohjaveteen vesi imeytyy paksunkin maa-aineksen läpi, kun sade jatkuu pitkään.

Koistisen mukaan järvillä ei ole suoraa yhteyttä pohjavesiin, mutta sateet vaikuttavat molempiin. Kun suuret järvet ovat matalalla, niin pohjavedetkin ovat usein matalalla. Matalalla ovat monet Kokemäenjoen vesistön järvistä, kuten esimerkiksi Mallasvesi, sekä Kymijoen vesistön järvistä, kuten esimerkiksi Keitele ja Konnevesi.

Pieni järvi reagoi nopeasti sateeseen, joten vaikka vesi on korkealla, pohjavesi voi olla vähissä. Yksittäinen kaivo voi myös kuivua, vaikka pohjavesi olisikin alueella lähellä ajankohdan keskiarvoa.

Ilmoita asiavirheestä