Viinivaaran pohjavettä ollaan ajamassa tosissaan oululaisten käyttöön. Aiheesta on tehty parinkymmenen vuoden aikana valtava määrä selvityksiä. On tutkittu, mistä vettä saa, riittääkö se ja minkä laatuista se on. Yliassistentti Kalle Reinikaisen mielestä tärkein kysymys on kuitenkin jäänyt liian vähälle huomiolle eli onko Viinivaaran vesi todella Oulun ainoa tai edes tarpeellinen vaihtoehto?
"Ja mitä pohjavedenotto merkitsisi hanasta tulevan veden laadulle nykyiseen verrattuna, parantaisiko se sitä oikeasti?"
Päätöstä valmisteltaessa ei Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa työskentelevän Reinikaisen mielestä ole juurikaan huomioitu sosiaalisten vaikutusten näkökulmaa. Sitä koskeva tutkimus on kuitenkin tehty vuosi sitten Oulun yliopistossa hankkeen YVA-menettelyä varten, hän huomauttaa.
Viinivaaran pohjavesihankkeen sosiaaliset vaikutukset Oulun alueella liittyvät pääosin pinta- ja pohjavedestä vallitseviin mielikuviin ja niiden kehittymiseen hankkeen kuluessa. Hankkeen konkreettiset vaikutukset asukkaiden elinoloihin, kuten työllisyyteen ja talouteen jäävät lopulta varsin vähäisiksi.
Reinikainen kaipaisikin ennen päätöksentekoa uutta, tuoreisiin tietoihin perustuvaa julkista keskustelua nykyisen juomaveden laadusta ja pohjaveteen siirtymisen tuomista todellisista muutoksista veden terveellisyyteen ja turvallisuuteen.
Ainakin kahteen kysymykseen Reinikainen toivoisi nykytiedoilla päivitettyjä vastauksia: Onko pohjavesi vastaus juomaveden saatavuuteen ja terveellisyyteen liittyviin uhkakuviin ja ovatko kaupunkilaiset valmiit maksamaan vedestään nykyistä enemmän, kun kustannukset investoinnin myötä väistämättä nousevat?
"Käsitykset jokiveden laadusta perustuvat pitkälti 1990-luvun alun tilanteeseen mutageeneineen. Sen jälkeen puhdistustekniikka on parantunut ja muuttunut kokonaan."
Keskustelu kaipaa päivitystä
Reinikaisen mielestä mielikuvat pohjaavat paitsi epämääräisiin oletuksiin ja pelkoihin myös toisaalta ylisuuriin odotuksiin, jotka voivat aiheuttaa asukkaissa pettymystä. Hankeen historia osoittaa selkeästi, miten vaikeaa vääriä käsityksiä on jälkeenpäin korjata.
"Kamppailua käydään erilaisten epämääräisten imagoa, luonnonsuojelua ja turvallisuutta koskevien mielikuvien välillä."
"En halua ottaa kantaa siihen, pitääkö oululaisten käyttää pintavettä vai pohjavettä, mutta ainakin keskustelu olisi syytä päivittää nykypäivän tiedoilla."
Reinikainen viittaa asiantuntijalausuntojen suuriin ristiriitoihin: toiset ovat sitä mieltä, että Viinivaaran pohjavesi olisi parempaa ja turvallisempaa, toisten mielestä pohjavesihanke on pelkkä pakkomielle, jonka kehittely on lopetettava.
Entä mitä lopulta tulisi oululaisten vesihanoista, sekin kannattaisi Reinikaisen mielestä tehdä selväksi ennen päätöksentekoa.
"Oulun vesijohtoverkoston vanhimmat rakenteet ovat jo viime vuosisadan alusta ja verkosto muutenkin niin vanha, että tuli puhdistamolle mitä vettä tahansa, siihen joudutaan asiantuntijoiden mukaan joka tapauksessa lisäämään klooria."
Viinivaaran pohjavesihankkeelle ei ole muodostunut selkeää kannatusta tai vastustusta, vaan hankkeen vahvuuksia ja heikkouksia tuodaan esiin varsin tasapuolisesti. Oululaisille hanke on tällä hetkellä varsin etäinen ja abstrakti, kun taas pohjavesialueella se nähdään jo vuosia toimineena konkreettisena tutkimusprojektina.
Oululaisten mielipiteissä on luontokokemusten kannalta olennaista se, millainen vaikutus vedenotolla on luonnon käyttöön Viinivaarassa ja Kälväsvaaran Natura-alueella, erityisesti Olvassuolla.
Sama seikka korostuu myös pohjavesialueelta saaduissa alueen virkistyskäyttöä koskevissa mielipiteissä. Myös koko Oulun imagon kannalta mahdollista luonnonarvojen loukkaamista pidetään arveluttavana. Toisaalta kannetaan huolta eri vaihtoehtojen vaikutuksista Oulujoen laatuun jatkossa.
"Jos hankkeelle on riittävästi konkreettisia perusteita, se tulee tietysti toteuttaa, mutta silloin pohjavesi ei ole pelkkä imagokysymys", toteaa Reinikainen.