Kemijoen rantamaisemissa Pohjantähti-opistolla paistaa aurinko täydeltä terältä. Pohjanrannan isäntä, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen on myös muikeana. Toipuminen lievästä infarktista ja pallolaajennuksesta on sujunut hyvin, ja pitkään haetulle kansanopistollekin on saatu täydet valot päälle.
"Kunto on aika lailla ennallaan, ei vaivoja", Väyrynen kuittaa terveystiedustelut.
Sairausloman viimeistä viikkoa viedään. Ministerin kiireet alkavat maanantaina, mutta nyt on aika puhua Pohjantähti-opistosta ja sen saamasta kansanopistostatuksesta. Linjamuotoisen koulutusluvan myötä tulivat myös himoitut valtionavut.
Lupaa opistolle on yritetty saada jo siitä lähtien, kun Väyrysen pariskunta osti Kemin entisen vanhainkodin Niemi-Niemelän Paavo Väyrysen syntymätiluksien naapurista. Mutta hallitukset olivat tylyjä, eivätkä kallistaneet korvaansa Eurooppa-koulutukseen ja kansainvälisyyteen perustuvalle paketille.
Demariministeri pani
nimensä paperiin
Konsepti muokattiin uusiksi, ja edellisen hallituksen opetusministeri, demari Antti Kalliomäki allekirjoitti lupapaperin noin vuosi sitten.
"Kalliomäki osoitti asiantuntemusta. Kansanopistoluvan myöntäminen on nykyään myös äärimmäisen poikkeuksellista, mutta meillä onkin uusi kokonaisuus, jossa yhdistetään lastensuojelutyö ja yleissivistävä opetus", Väyrynen kehaisee. Uuden kansanopiston avaaminen on harvinaisuus, sillä viime vuosien suunta on ollut päinvastainen.
Väyrystä kaihertaa vieläkin alkuperäisidean torpedointi ja lehtien isot, irvailevat otsikot aina uuden tyrmäämisen jälkeen. Tieto tämän opistoluvan myöntämisestä ei sitten nostattanutkaan otsikoita. Lyhytkursseilla eurooppalaisuutta ja kansanvälisyyttä on luvassa muillekin kohderyhmille.
Kokonaispaketilla
kohti uutta elämää
Virallisen toimiluvan opisto sai elokuun alusta alkaen. Kyseessä on kolmivuotinen kokeilu, jonka aikana opiston on vakuutettava konseptin toimivuudesta eli siitä, että se pystyy rekrytoimaan kahdelle, yleissivistävälle ja kansalaistaidon, linjalleen molemmille 20 opiskelijaa. Kohteena ovat lähinnä 16-18-vuotiaat nuoret, joiden tausta on nuoriso- tai perhekodeissa tai sijaisperheissä.
Opiston johtokunnan puheenjohtaja Timo Niemelä arvioi, että koko maassa on vähintään tuhansia, Pohjois-Suomessakin ainakin satoja nuoria, joille tällainen välivaihe elämässä ja opiskelussa sopisi. Rekrytointi on alkanut nyt lähinnä pohjoisesta. Oman pihapiirin nuorisokodista tulee korkeintaan muutamia opiston opiskelijoiksi.
"Nuorille rakennetaan kokonaispaketti koulutukseen ja sosiaaliseen selviytymiseen. Tämän jälkeen heillä on myöhemmin mahdollisuus hakeutua ammatilliseen koulutukseen", rehtori Pauli Karihtala luonnehtii.
Väyrysen mukaan opisto on kunnille merkittävästi muita vaihtoehtoja parempi ratkaisu. Kustannukset nuoriso- tai perhekodeissa ovat moninkertaiset opistovuoteen verrattuna.