Seinäjoki-Oulu-radan perusparannus etenee alkuperäisten suunnitelmien mukaan, mikä ei tyydytä Pohjois-Pohjanmaan liittoa. Maakuntajohtaja Pentti Lampinen sanoo myös poliitikkojen vähitellen ymmärtäneen, ettei suunnitelma toimi. Ymmärtämys ei kuitenkaan vielä näy budjettiesityksessä.
Lampinen kaipaa pikaisesti suunnittelun tason nostamista, jotta kaksiraiteista osuutta voitaisiin rakentaa enemmän. "Tarvitaan varmaan yksi 100 miljoonaa euroa lisää, jotta tavoitetaso saavutettaisiin", Lampinen arvioi.
Budjetin selvitysosaan kylläkin on kirjattu sama peruste, johon liitto pohjaa esityksensä: tavaraliikenne kasvoi viime vuonna Ylivieskan ja Kokkolan välillä 40 prosenttia. Myös budjettiehdotuksessa todetaan, kuinka radan välityskyky rajoittaa jo liikenteen kasvua. "Sotkamon Talvivaaran malmikuljetukset lisäisivät edelleen ruuhkaa. Ellei pahimpiin kohtiin saada toista raideparia, liikenne todella sumppuuntuu perusparannuksen aikana", Lampinen ennustaa.
Liikenneturvallisuuden vuoksi Lampinen kaipaisi 4- ja 8-teille ohituskaistoja nopeampaan tahtiin kuin on suunniteltu."Budjettiehdotus ei anna mahdollisuuksia uusiin hankkeisiin päätieverkon modernisoimiseksi", tiejohtaja Erkki Myllylä kuitenkin kertoo. Erityinen huoli on hänen mukaansa perustienpidon rahoituksen tasosta. Myös vanhan, tärkeän päätiestön pienehköt liikenneturvallisuusparannukset jäävät rahan puutteen vuoksi toteuttamatta.
Lapin tiepiirin suurin työmaa, Vähähaaran ja Isohaaran sillat sekä moottoritie Keminmaasta Simon Maksniemeen, saadaan alulle. Talouspäällikkö Viljo Hytönen ennustaa kuitenkin budjetin soivan tiukkuuttaan, sillä muun muassa betonin ja teräksen hinnat ovat nousseet. Siltojen sekä toisen ajoradan rakentaminen 17,9 kilometrin matkalle pitäisi olla liikenteen käytössä syksyllä 2009.
Lapin maakuntajohtaja Esko Lotvonen kritisoi sähköveron korotusesitystä, mikä rankaisee lappilaisia kuluttajia luonnonoloista ja kaukaisesta asuinpaikasta.
Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä vähemmän on vaihtoehtoisia lämmitystapoja, sitä kylmemmät ovat talvet ja suurempi sähkönkulutus. Lotvonen kaipaisikin sähköveroon alueellista porrastusta Ruotsin mallin mukaan.
Inarin saamelaiskulttuurikeskus on mukana budjettiehdotuksessa. Suunnittelu- ja toteutuskilpailu aiotaan toteuttaa ensi vuonna, ja keskuksen on tarkoitus valmistua 2011. Ellei rakentamista jouduta suhdannesyistä lykkäämään, hanke kuitenkin ehdollistetaan. 11,6 milj. euron kustannuksista puolet aiotaan hakea EU:n rakennerahastolta.
Kainuulle luvataan kehittämisrahaa miljoona euroa viimevuotista enemmän, mutta kaksi miljoonaa haettua vähemmän. Kajaanin toimipisteeseen keskitetään lisää sisäasiainministeriön hallinnonalan puhelunvälityspalveluja.