Länsi-Suomen ympäristökeskus kartoitti maanantaina alueensa suurtulvariskejä ja tulvien mahdollisia vaikutuksia Keski-Euroopan tulvakatastrofin herättelemänä. Tilaisuudessa selvisi, että jos maassamme sataisi viikon aikana 200-300 millimetriä vettä ei se kuitenkaan aiheuttaisi yhtä dramaattisia tilanteita kuin Keski-Euroopassa.
Muun muassa maamme maaston tasaisuus, valuma-alueiden luontaiset varastoitumisalueet, järvet ja tekoaltaat sekä jokivarsien suhteellisen vähäinen asutus hillitsevät haittavaikutuksia.
Mikäli Pohjanmaan kuitenkin yllättää tulva, jonka kaltaisia sattuu kerran sadassa vuodessa, tulee ongelmia etenkin viljelysalueille. Veden alle jää noin 30-40 000 hehtaaria maata, mistä aiheutuu suuret taloudelliset tappiot. Myös asutusalueet kuten Seinäjoki, Lapua, Ilmajoki, Laihia, Isokyrö, Jalasjärvi ja Vähänkyrön Merikaarto ovat tällöin vaarassa.
Myös ilmasto vaikuttaa tulvariskiin. Lämpötila nousee jatkossa entisestään ja talvisulanta jatkuu, jolloin kevättulvat pienenevät olennaisesti koko maassa. Sateiden lisääntymisen vuoksi kesä- ja syystulvat kasvavat merkittävästi. Pohjanmaalla lähes koko vuosi on tulvariskiaikaa, mikä edellyttää muutoksia järvien ja tekoaltaiden säännöstelyyn.
Mahdollisten suurtulvien kaikkia vahinkoja ei pystytä estämään, eikä näin ole tarkoituskaan. Tulvaan, jollaisia sattuu kerran 250 vuodessa, ei maassamme voida varautua etukäteen suurten toimikustannusten vuoksi. Suurtulva siis iskee jos on iskeäkseen ja nyt jo tiedetään, että se tuo tullessaan ainakin yli puolen miljardin euron vahingot.