Miinalaiva Pohjanmaan lähettäminen Somalian rannikolle suojaamaan ruokakuljetuksia on johdonmukaista jatkoa Suomen tähänkin asti harjoittamalle rauhanturvaamiselle ja kriisinhallintaoperaatioihin osallistumiselle. Uutta on se, että aselajeista myös merivoimat saa kokemusta kriisinhallinnasta.
Ulkopoliittinen johto on näyttänyt operaatiolle vihreää valoa. Kriisinhallintalain mukaan myös eduskunta sanoo asiasta sanansa, mutta sen ei odoteta asettuvan poikkiteloin.
Kyseessä on EU:n kaksi vuotta sitten käynnistämä merellinen kriisinhallintaoperaatio, jolla torjutaan Somalian rannikolla kauppaliikenteelle valtavaksi riesaksi muodostunutta merirosvoutta.
Somalian sisäiset levottomuudet ovat johtaneet siihen, että merirosvous ja kansainvälinen rikollisuus rehottavat alueella. Merirosvot kaappaavat alueella liikkuvia laivoja ja vaativat panttivangeista lunnaita.
Hieman hämärän peitossa on, missä operaation yhteydessä mahdollisesti pidätetyt merirosvot tuomitaan. Pohjanmaa on operaatiossa mukana tukialuksena, eikä merirosvo-oikeudenkäyntejä todennäköisesti tule Suomeen. Valtiojohto ei liioin ole ottanut kantaa, mitä tapahtuu, jos suomalaisia kaikesta huolimatta joutuu panttivangeiksi.
Pohjanmaa seilaa Adeninlahdelle alkuvuodesta mukanaan 120 hengen joukko. Kaiken kaikkiaan Atalanta-operaatioon osallistuu noin 1?400 sotilasta.
Somalian selkkaus on esimerkki siitä, miten maailmasta on tullut entistä pienempi. Paikalliset selkkaukset ja kriisit vaikuttavat myös Suomen asemaan kansainvälisessä turvallisuudessa ja taloudessa.
Suomella on pitkät perinteet kriisinhallintaan osallistumisesta, aina Suezin operaatiosta 1956 lähtien. YK:n mandaatilla toimivien operaatioiden ohella Suomi osallistuu nykyään myös EU:n, Naton ja erilaisten koalitioiden johtamiin kriisinhallintaoperaatioihin. Suomalaisjoukot vedettiin vastikään pois Tshadista, mutta Afganistanin operaatio jatkuu vielä vuosia.
Kriisinhallintaan osallistuminen on kansainvälisen vastuun kantamista. Olemalla mukana vakauttamassa kriisipesäkkeitä Suomi turvaa myös omaa asemaansa. Pienenä maana Suomi on täysin riippuvainen kansainvälisestä taloudesta ja silloin on tärkeää olla mukana myös siellä, missä selkkauksia rauhoitetaan.
Suomi on viime aikoina nostanut kansainvälistä profiiliaan rauhanturvaamisen osaajana eri tahoilla. Ruotsin ja Suomen ulkoministerit tekivät äskettäin aloitteen EU:n rauhanvälitystoiminnan tehostamisesta. Suomen ja Turkin ulkoministerit aikovat tehdä rauhanvälitystä koskevan päätöslauselmaesityksen YK:lle. Myös pääministeri on puhunut tarpeesta nostaa Suomi rauhanvälityksen suurvallaksi.
Aloitteet pohjustavat osaltaan Suomen pyrkimystä päästä YK:n turvallisuusneuvostoon kaudelle 2013--2014. Kansainvälinen aktiivisuus leimaa Suomen politiikkaa, sillä impivaaralaisuuteen ei ole paluuta.