antti.ervasti@kaleva.fi
"Ei meidän aikanamme ollut mitään merkitystä, minkä kokoisissa luokissa käytyiin koulua. Taisi olla meidänkin luokalla kansakoulussa puolensataa oppilasta - ja hyvin on pärjätty."
Näinhän sitä monesti varttuneempi sukupolvi uhoaa. Meikäläisen 1960-luvun lopulla opintiensä aloittaneen koulumuistot eivät ole noin karuja, vaan silloin ainakin Madekosken ja Kastellin suunnalla luokat olivat siedettävän kokoisia.
Tosin, jos oikein tahdon muistaa, taisi meitä oppilaita ala-asteella olla reilusti enemmän kuin kempeleläisten vanhempien vaatimat 20-24 oppilasta per luokka.
Kempele, Oulunsalo ja Haukipudas kamppailevat Oulun seudulla suurten luokkakokojen kanssa. Oulussakin keskimääräinen oppilasmäärä luokkaa kohti on yli 20.
Oulussa ja sen lähinaapureissa asuu paljon lapsiperheitä, ja lisää muuttaa koko ajan. On ymmärrettävää, että opetustoimen on vaikea pysyä perässä. Kiimingissä yllättäen keskimääräinen luokkakoko jää reiluun 18 oppilaaseen, vaikka väkimäärältään se on raju kasvukunta kuten edelliset.
Opettajien palkkaaminen - jotta ne luokkakoot saataisiin pysymään kurissa - maksaa tolkuttomasti. Koko ajan eri puolille nousee uusia asuntoalueita, joille jokaiselle pitäisi riittää rahaa rakentaa oma uusi koulu.
Kunnat ovat itse tehneet valintansa siitä, että ne kaavoittavat uutta väkeä vastaan ottavia asumalähiöitä saadakseen lisää veroeuroja. Vastineeksi uusille asukkaille pitää tarjota palveluja, mikä syö näitä saatavia tuloja.
Koulutoimien Oulun seudulla on kuitenkin vastattava huutoonsa ja hoidettava koulupalvelut kunnolla, vaikka tekee kipeää. Levottomassa, rauhattomassa suurluokassa menevät hermot opettajilta ja oppilailta.
Ennen muinoin Kastellin koulusta käytiin jostakin syystä kotitalouden tunneilla Pohjankartanossa. Silloin tuntui, että näppärän kokoisesta, pienestä ja kotoisesta koulusta tulimme järkyttävään suureen betonilaitokseen, jonka oppilaat suorastaan pelottivat.
Pohjankartano ei ole nykymittapuulla iso koulu, mutta silloin se taisi olla Oulun suurin. Nyt Oulu, Kiiminki, Kempele ja Oulunsalo hoitavat opetusvelvollisuuttaan vastaavanlaisilla jättikouluilla. Oulu yritti lakkauttaa pientä Mäntylän koulua mutta opetuslautakunta antoi koululle armonaikaa ja päätti selvityttää sen tulevaisuuden vaihtoehdot.
Suuria kouluja on pakko olla, koska suurissa lähiöissä asuu valtavat määrät lapsia. Siinä on kuitenkin kova työ, että opetuksen taso pysyy hyvänä näissä massakouluissa. Voi se onnistua, mutta on typerää lakkauttaa niitä pieniä kouluja, joita vielä on olemassa.
Kiimingissä Hannuskylässä asukkaat uskovat, että kunta pisti koulun tahallaan käyttökieltoon homeongelman takia, vaikka koulu voitaisiin helposti ja halvalla korjata käyttökelpoiseksi. Keväällä on tarkoitus päättää, rakennetaanko kylälle uusi pieni koulu.
Jos saa arvata, uutta koulua ei ole tarkoituskaan eikä varsinkaan varaa rakentaa. Tulee halvemmaksi, jos saadaan edes yksi kyläkoulu lakkautettua. Hannuslaisille oman koulun säilymisellä olisi suunnaton merkitys.
Oulun seudun koulutilanteeseenkin saataisiin järkeä, kun kouluverkko ei tuntisi kuntarajoja. Koulut - isot tai pienet - muotoutuisivat sen mukaan, missä oppilaiden on kätevintä käydä.