Pohjamo puo­lus­taa poh­jois­ta

KalevaStrasbourg Euroopan parlamentin jäsen Samuli Pohjamo (kesk.

Samuli Pohjamo sukkuloi sujuvasti Strasbourgin parlamenttirakennuksia yhdistävällä sillalla. Hänen mielestään hyvät suhteet naapureihin ovat parlamentaarikon työn perusta.
Samuli Pohjamo sukkuloi sujuvasti Strasbourgin parlamenttirakennuksia yhdistävällä sillalla. Hänen mielestään hyvät suhteet naapureihin ovat parlamentaarikon työn perusta.

Strasbourg Euroopan parlamentin jäsen Samuli Pohjamo (kesk.) sanoo, että aluepolitiikka on tärkeää kaikelle Euroopalle, sillä reuna-alueita on joka suunnassa muuallakin, ei vain pohjoisessa. Hän on parlamentin aluevaliokunnan jäsen ja korostaa yhteistyötä sekä vanhojen että uusien jäsenmaiden kanssa aluepolitiikan kehittämiseksi.

"Täältä Strasbourgista ja Brysselistä kun mennään tarpeeksi itään tai etelään, niin kyllä sieltä niitä syrjäisiä alueita löytyy. Se, että aluepolitiikkaa pidetään yhteisesti tärkeänä, on hyvä lähtökohta. Kun muutosesitykseen laittaa, että vuoristot, saaristot ja pohjoisen harvaanasutut alueet, se menee paljon paremmin läpi kuin pelkkä pohjoisuuteen vetoaminen", Pohjamo sanoo.

Hän uskoo, että Suomi pärjää vuoden 2013 jälkeisellä ohjelmakaudella vähintään yhtä hyvin kuin tähänkin saakka, jos yhteistyö muiden EU-maiden kanssa jatkuu hyvänä.

"On erittäin tärkeää, että pysymme kuvioissa mukana aluetukirahoituksessa. Koska maailma pienenee koko ajan, ja kilpailu kiristyy, pohjoisten yritysten pitää pärjätä oikeastaan paremmin kuin jossain muualla. Siksi hyviä käytäntöjä pitää jakaa, jopa kopioida, Euroopan eri alueiden kesken."



Vuoroin vieraissa


Pohjamo sanoo, että kannattaa ajatella usein toisen EU-maan etua, sillä siitä saattaa jossakin vaiheessa olla hyötyä Suomelle.

"Meillä oli ryhmässä italialaisia, ja he pyysivät meitä äänestämään kantaansa oliiviäänestyksessä. Sanoimme, että muistakaa meitä sitten kun tulee metsäasioista äänestyksiä. Kyllä he muistivatkin, ja myös rekkaliikenteen ajoajoissa löytyi yhteinen sävel", Pohjamo sanoo.

Ennen toista tulemistaan europarlamenttiin Pohjamo toimi Kuusamossa Koillismaan aluekeskuksen johtajana. Siellä hän kertoo konkreettisesti nähneensä, miten alueyhteistyö hyödyttää.

"Kävimme Koillismaalta pitämässä vain seminaarin uusiutuvasta energiasta, jonka käytössä Suomi on ollut pitkällä. Heti löytyi yhteistyökumppaneita Itävallasta, Skotlannista, Saksasta ja Pohjois-Italiasta. Me luulemme olevamme alalla kovinkin eteviä, mutta itävaltalaiset olivat paljon meitä pidemmällä puun poltossa ja talojen rakentamisessa. Sitten aloimme virittää yhteistä hanketta", hän valaisee.

Pohjamo valittiin ensimmäisen kerran Euroopan parlamenttiin vuonna 2000, mutta hän jäi rannalle pyrkiessään jatkokaudelle eurovaaleissa 2004 vaikka sai enemmän ääniä kuin edellisellä kerralla. Kun europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk.) valittiin toissa keväänä hallitukseen ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi, Pohjamolle avautui kahden vuoden pesti parlamentissa.

"Vaalien jälkeen ajattelin, että ovi meni kiinni. Sitten kun alkoi valjeta, että Paavosta voisi tulla ministeri, kyllä minä vikkelästi tulin tänne. Kaikki käytännön asiat lähtivät rullaamaan hyvin. Sain Paavolta asunnonkin perinnöksi", Pohjamo sanoo.

Kahden vuoden tauon aikana jäsenmaita tuli lisää, ja parlamentaarikkojen määrä kasvoi. Puheiden määrä on Pohjamon mukaan lisääntynyt räjähdysmäisesti aikaisempaan verrattuna.

Pohjamo pitää työtä parlamentissa erittäin mielenkiintoisena, mutta ilmoitti jo vuosi sitten, että ei hae jatkoon. Tarkkoja suunnitelmia jatkosta ei ole. "Hommaa kyllä löytyy ainakin maatilaltamme hevosten parista, ehkä jotakin muutakin. Johan tässä ikääkin alkaa olla, helmikuussa 59 vuotta", Pohjamo pohtii.



Nopeasti selvittiin


Pohjamo sanoo, että hänen mahdollisen seuraajansa kannattaa ehdottomasti luoda yhteistyöverkostot ja työskennellä parlamentissa sen kautta. Tärkeää on päästä niihin valiokuntiin, joihin tuntee olevansa asiantunteva ja osaava.

"Kannat muokataan ja asiat käsitellään valiokunnissa. Parlamentin täysistunnoissa yleensä äänestetään valmiiksi pureskellut esitykset. Valiokuntatyössä ei ainakaan turhaudu", Pohjamo sanoo.

Aluevaliokunnan lisäksi Pohjamo olisi halunnut toiseksi valiokunnakseen liikennevaliokunnan kuten aikaisemminkin. Pieneksi pettymyksekseen hän on ulkoasiainvaliokunnassa, jossa ei hänen mielestään tehdä yhtä paljon konkreettisia päätöksiä kuin kahdessa muussa.

Pohjamo muistelee aikaa, kun hän aloitti parlamentissa ihan ensimmäisen kerran maanmiehensä ja puoluetoverinsa Mikko Pesälän kanssa. "Ensimmäisenä päivänä ihmettelin Mikolle, että mitenkähän tässä oikein selvitään. Mikko sanoi vain, että älähän hätäile, kyllä se tästä selviää. Niin se parin viikon päästä sitten alkoi selvitä. Aika nopeasti uusi edustaja pääsee kiinni työhön", Pohjamo naureskelee.

Ilmoita asiavirheestä