Pohjois- ja Itä-Suomen syrjäisimmät alueet pysyvät EU:n korkeimpien aluetukien piirissä rahoituskaudella 2007-2013, Euroopan parlamentin jäsen Samuli Pohjamo (kesk.) luottaa. Pohjamo viestitti vahvaa luottamustaan Suomen tukien jatkolle keskiviikkona Helsingissä EU-parlamentin aamukahvitilaisuudessa.
Komissaari Michel Barnier vahvisti Pohjamon mukaan alueiden komitean kokouksessa, että syrjäisten alueiden ja pohjoisen harvaan asuttujen alueiden ongelmat hoidetaan. "Hän on tosin sanonut, että se pitäisi tehdä kakkostuen piirissä."
Suomen tavoite on pitää kiinni korkeimmasta eli ykköstuesta, sillä siihen liittyy lisärahan lisäksi myös vero- ja kilpailupolitiikkaa koskevia helpotuksia.
Pohjamo uskoa horjuttaa Ruotsin linja. Hän toivoo, että Ruotsi tulisi Suomen kanssa samaan yhteisrintamaan puolustamaan tuen jatkoa harvaan asutuille alueille. Ruotsin hallitus on korostanut EU-nettomaksunsa pienentämistä kuin aluetukia.
EU:n laajenemisen seurauksena tukea on pidetty uhattuna. Uudet jäsenmaat ovat valtaosin nykyisiä jäsenmaita köyhempiä, jolloin tukivirrat painottuvat Itä- ja Keski-Eurooppaan.
Raja-alueen pitäminen
asuttuna tärkeätä
Pohjamo painotti, että laajentumista ei tule toteuttaa heikompien alueiden kustannuksella. "Alueelliset erot eivät poistu sillä, että unioniin tulee mukaan uusia köyhiä maita."
Hänen mukaansa EU-tuen avulla edistetään toimivan aluerakenteen ja pysyvän asutuksen säilyttämistä Suomen ja Venäjän raja-alueella. Samalla se toimii porttina Luoteis-Venäjälle ja Barentsin alueen luonnonvarojen hyödyntämiselle. Hän lisäsi, että se tukee ainutlaatuisen arktisen luonnon ja kulttuuriperinnön säilyttämistä.
Komissiolta pitäisi valmistua marras-joulukuun vaihteessa kolmas koheesioraportti, jonka pohjalta annetaan esitys alue- ja rakennetukien uusista jakoperusteita. Neuvottelut jäsenmaiden kesken alkavat sen jälkeen. Uudesta alue- ja rakennepolitiikasta sopiminen saattaa jäädä Suomen EU-puheenjohtajakaudelle vuodelle 2006.
Pohjamo ehdottaa, että kaikille rakennerahastoille tulee hyväksyä yhteiset säännökset. Samalla rahastojen toimeenpanoa on yksinkertaistettava. Aluepolitiikkaan on varattava Pohjamon mukaan riittävä rahoitus. Hän määrittelee sen 0,45 prosentiksi bruttokansantuotteesta.