HELSINKI "Mietimme ovatko matkailujulisteet suurta taidetta, mainosmeri vai suurenmoisia matkakohteita. Kirjasta tuli kuitenkin rakkaudenosoitus Suomelle", sanoo Magnus Londen, yksi kolmesta Come to Finland -kirjan tekijästä.
"Olen ylpeä siitä, että julisteet ja iskulauseet välittävät Suomesta kuvan, jossa on myös elämäniloa", Londen totesi muhkean kuvateoksen julkistamistilaisuudessa maanantaina Helsingissä.
1900-luvun alkupuolella Suomi nousi Venäjän varjosta täydelliseksi lomakohteeksi. Itseluottamusta ei tosiaankaan puuttunut.
Julistetaiteen saralla oli käynnissä sukupolven vaihdos 1918-1938. Suuret Vanhat Miehet alkoivat antaa tilaa nuorille taiteilijoille.
"Siellä ne tyylikkäät nuoret miehet ja naiset loikoilevat loputtomilla hiekkarannoilla elegantteina, trenditietoisina, omahyväisinä. Tuolla seisoo muotitietoinen nainen ja ihailee Lapin keskiyön aurinkoa."
1930-luvulla Suomessa säteili matkailuoptimismi ja mahtava itseluottamus.
"Mainostajat ajattelivat enemmän, mitä ihmiset Suomesta haluavat kuin mitä maalla oli tarjota. Siksi julisteissa on niin paljon keltaisia hiekkarantoja. Hanko on kaunis, mutta ei se ole mikään Ranskan Riviera", kirjan englanninkieliseen laitokseen esipuheen kirjoittanut Diana Webster huomauttaa.
Sodan jälkeen ajateltiin, että Pohjois-Suomi tulee pitkään olemaan kadonnut paratiisi.
"Mikään ei välttynyt vetäytyvien saksalaisjoukkojen tuhoamisvimmalta. Lapin ylväs turistimajojen ja hotellien verkosto oli poltettu ja raunioina", arvioi yksi tuon ajan johtavista turismiaktivisteista Jorma Tolonen.
Lappi oli räjäytetty maan tasalle. Lappi sai odottaa.
Kirjan kirjoittanut Magnus Londen toteaa, etteivät asiat kuitenkaan menneet aivan niin.
"Pallakselle rakennettiin pian uusi sympaattinen hotelli tuhotun funkishotellin tilalle. Rovaniemen Pohjanhovi rakennettiin uudelleen. Tunturiturismi ei suostunut painumaan unholaan."
Sodan jälkeen lanseerattiinkin mainoslause Finland again!
"Se vaikutti lähinnä epätoivoiselta anomukselta: Please tulkaa Suomeen", toteaa Magnus Londen.