Plassi tar­jol­la puu­kau­pun­kien ketjuun

Vanhaa kalajokista markkinapaikkaa ja myöhemmin myös sahateollisuusalueena tunnettua Plassin miljöötä markkinoidaan myös turistinähtävyytenä.

Plassin raitti on talvella unelias, mutta kesäksi sille tavoitellaan turistitulvaa.
Plassin raitti on talvella unelias, mutta kesäksi sille tavoitellaan turistitulvaa.

Vanhaa kalajokista markkinapaikkaa ja myöhemmin myös sahateollisuusalueena tunnettua Plassin miljöötä markkinoidaan myös turistinähtävyytenä.

Reilut kaksi kilometriä pitkän kylänraitin varrella sijaitsee mielenkiintoinen ja vivahteikas puutaloalue, jossa vanhat, kunnostetut Santaholman sahan konttorirakennukset ja asukkaiden kunnostamat tai uudisrakentamat asuinrakennukset limittyvät tiiviiksi kokonaisuudeksi.

Kyseessä on Kalajoen vanha sydän, kylä joka on elänyt merestä ja ollut kalastajien asuttama. Se on ollut tunnettu markkinapaikka jo 1600-luvun lopulta asti.

Uuteen kukoistukseensa se nousi, kun Oskari Santaholma perusti alueelle sahayrityksen. Työväki rakensi asuntonsa sahan ja Santaholman vuonna 1912 rakentaman Havulan kartanon ympärille.

Havula on säilyttänyt porvariskartanon ilmeensä kalustustaan myöten ja on museo- ja juhlakäytössä. Markkinapaikalla käydään edelleen kauppaa. Plassia kunnostetaan ja kasvatetaan elävänä, tiiviinä yhteisönä, joka sopeutuu ajan muutoksiin.

"Plassilla on mielestäni hyvät edellytykset liittyä sujuvasti vanhojen puukaupunkien, kuten Raahen tai Kokkolan ketjuun, vaikka se on toki kooltaan pienempi. Se on alueellisesti oma erikoisuutensa", sanoo koordinaattori Sari Alajoki.

Alajoki on keskittynyt kahden vuoden ajan Plassin matkailullisen ilmeen ja tunnettuuden parantamiseen. Uusin askel ovat omalla logolla varustetut esitteet ja nettisivut suomeksi ja englanniksi sekä hannunvaakunalla varustetut opasteet kasitien varressa, Kalajoen keskustan kohdalla.

Lue lisää torstain Kalevasta!

Ilmoita asiavirheestä