PKC:n Kostamuksen tehtaan toinen vaihe on jo pyörinyt täysillä kolme kuukautta, mutta virallisten vihkiäisten aika oli tiistaina.
"Nyt kaikki paperitkin ovat valmiina", selvitti Kostamuksen tehtaan pääjohtaja Evgenij Denisov syyskuulle siirtynyttä juhlapäivää.
Juhlat tulevat ja menevät, mutta PKC:lle ja Kostamuksen kaupungille on erittäin tärkeää, että kempeleläisyhtiö on onnistunut luomaan reilussa kymmenessä vuodessa kaupunkiin jo yli 700 henkilöä työllistävän ja PKC:n johdinsarjatuotannolle elintärkeän tehtaan.
"Tämä hanke on esimerkillinen ja toivomme, että tänne Kostamukseen tulee muitakin yrittäjiä, jotka tuovat kaupunkiin työpaikkoja sekä kostamuslaisille että lähikylien asukkaille", esitti Karjalan tasavallan päämies Sergei Katanandanov kiitokset PKC:lle ja rohkaisun sanat uusille tulokkaille vihkiäispuheessaan.
PKC:n osalta seuraava etappi Kostamuksen valloituksessa on jo työn alla, sillä kuusi miljoonaa euroa maksavaa kolmatta vaihetta suunnitellaan jo nyt vihityn kymmenen miljoonan euron laajennuksen jatkeeksi.
"Minulta on usein kysytty, miksi investoimme Kostamukseen. Kaupunki on ensinnäkin maantieteellisesti lähellä meitä. Kaupunki on syntynyt suomalais-venäläisenä yhteistyonä. Kulttuurit ovat molemmissa maissa samankaltaiset ja toiminta täällä on ollut suhteellisen mutkatonta. Pohjois-Suomi ja Karjala yksinkertaisesti tarvitsevat toisiaan", PKC Groupin toimitusjohtaja Harri Suutari kiteytti.
Suomi jää vähemmälle
Rakennustöiden ja tehdastilojen laajentamisen lisäksi PKC:ssä varaudutaan koko ajan Venäjän-toimintojen laajentamiseen ja nyt vihityissä tiloissakin odotetaan jo kuumeisesti uusia öoitä tehtäväksi.
Suutari uskoo, että nykyisten suunnitelmien toteutuessa voi kaupungissa olla parin vuoden kuluessa johdinsarjatuotannossa ja elektroniikan sopimusvalmistuksessa noin tuhat ihmistä.
Itään investoiminen tarkoittaa myös vääjäämättä sitä, että PKC:n Suomen toimipisteet eli Kempele ja Raahe jäävät vähemmälle.
"Tämän vuoden aikana meidän elektroniikkapuoli on kasvanut noin 30 prosenttia. Meillä käyvät Raahen koneetkin täysillä, mutta jotain tälläkin puolella pitää tehdä jo ihan teknologisista syistä. Raahen ladontalinjoihin on viimeksi investoitu 1999, ja olemmekin nyt investoineet kaksi miljoonaa euroa uuteen Kostamukseen sijoitettuun neljänteen linjaan. Sitä ollaan parhaillaan ajamassa ylös ja vuodenvaihteeseen mennessä uudella linjalla aletaan ajaa tuotteita."
Suutari uskoo, että PKC:n vetovoima myös elektroniikkapuolella on niin valtava, ettei Raahessa jouduta turvautumaan supistuksiin. "Emme enää investoi Raaheen, vaan kyse on olemassa olevien linjojen pyörittämisestä", sanoo Suutari.
Yhtiön lippulaivan eli johdinsarjatuotannon kohdalla kehitys on saman suuntainen eli yhä suurempi osa tuotannosta on menossa itään.
"Kempeleen kannalta on yksi hyvä asia se, että loppukokoonpanon pitää sijaita jatkossakin lähellä asiakasta. Sen sijaan tuotannon alkupää eli johtimien katkonta, kuorinta ja kengitys siirtyy Kostamukseen ja Viroon. Tähän saakka tätä työtä on tehty Kempeleessä parillakymmenellä automaattikoneella. Katkotut johtimet on sitten lähetetty Venäjälle ja Viroon jatkojalostukseen. Uuden strategiamme mukaan ensimmäisen vaiheen pitää olla samassa paikassa kuin moduulikoonnan. Virossa näin on jo tehty, ja nyt Kostamukseen siirretään kone kerrallaan Kempeleestä. Parissa vuodessa tuotannon alkupää häviää Kempeleestä", Suutari ennakoi.
Jatkossa Kempeleeseen jäävät toimitusjohtajan mukaan loppukoonta ja tukipalvelut.
"Niitä jotka tällä hetkellä Kempeleessä sitä alkupään työtä tekevät, muutos koskettaa", toimitusjohtaja Harri Suutari myöntää.