Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tammikuussa tekemän suhdannetiedustelun mukaan pienten ja keskisuurten yritysten suhdannenäkymät ovat parantuneet sekä teollisuudessa, rakentamisessa että palveluissa.
Tämänhetkistä suhdannetilannetta kuvataan normaalia paremmaksi kaikilla kolmella toimialalla. Tuotannon kasvu on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa ripeää. Sen sijaan palvelualojen pk-yrityksillä myynnin kasvu on ollut suuria yrityksiä hitaampaa.
EK julkisti valtakunnallisen pk-suhdannebarometrin keskiviikkona Jyväskylässä. Tämän vuoden muutkin pk-suhdannetiedustelun julkistukset jalkautetaan maakuntakeskuksiin. Aiemmin valtakunnallisia saldoja on luettu julki Helsingissä.
Suhdannenäkymää kuvaava saldoluku oli teollisuusyrityksillä tammikuussa +13, kun se lokakuussa oli +9. Rakentamisen suhdannenäkymät ovat edelleen myönteiset. Palveluyrityksillä suhdannenäkymät paranivat hieman edelliseen tiedusteluun verrattuna.
Pk-teollisuusyritysten tuotanto kasvoi loppusyksyllä ja vuodenvaihteessa odotettua vauhdikkaammin. Kehitys oli parempaa kuin suurilla teollisuusyrityksillä. Teollisuusyritykset saivat myös uusia tilauksia aiempaa runsaammin.
Verkosto jakaa
tilauksia pienille
Johtava asiantuntija Pekka Tsupari tulkitsee, että pk-yritysten verkostoituminen näkyy suurteollisuuden ja toisaalta pk-yritysten tilausten eroissa. Tässä suhdannetilanteessa suuryritykset siirtävät tilauksia alihankkijoille.
Ekonomisti Penna Urrilan mukaan palvelualan rakennemuutos voi olla syynä siihen, että palveluissa pienten näkymät ovat suuria yrityksiä heikommat.
Henkilöstön määrä kääntyi pk-yrityksissä loivaan kasvuun loppuvuoden aikana. Palvelualoilla ja rakentamisessa henkilöstön kasvu jatkui tasaisena.
Lähikuukausina henkilöstön kasvuodotukset ovat teollisuudessa melko varovaisia. Rakentamisessa kasvuodotukset ovat kohtuulliset. Palveluyrityksissä työvoiman kasvun odotetaan jäävän lähikuukausina melko hitaaksi, Urrila sanoo.
Uusia kasvoja
työmarkkinoille
EK:n asiantuntijoiden mukaan eläköitymisen vuoksi työvoiman rekrytointiongelmat ovat lisääntymässä Suomessa. Viron työvoimareservit on pian imetty loppuun. Viron työvoima on noin 600 000 ihmistä, joten sieltä ei saada enää paljoakaan apua.
Suomessa kaivattaisiin ulkomailta varsinkin käden taitoja. Viron jälkeen katseita suunnataan mahdollisesti etelämmäksi uusiin EU-maihin, muun muassa Puolaan. Puolalaisia on jo paljon esimerkiksi Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla.
EK:n Kuopion toimiston päällikkö Jarmo Immonen kertoo, että virolaisia työntekijöitä on ilmestynyt myös Keski- ja Itä-Suomeen. Itärajalla viranomaiset virittelevät työvoiman vaihtoa Suomen ja Venäjän välillä. Venäjältä voisi siirtyä Suomeen käden taitajia. Suomi voisi tarjota Pietarin alueelle osaavaa toimistohenkilöstöä.