Pienet ja keskisuuret yritykset pitivät pintansa taantuman aikana. Niihin nojataan myös nyt, kun uuden ison Nokian sijasta etsitään pikkunokioita.
Nokian vaikeudet ovat olleet näkyvissä jo pitkään. Niinpä monissa pöydissä on pohdiskeltu, mistä Suomeen saataisiin uusi sampo. Mutta vastaavaa veturia ei ole löytynyt eikä ole edes näköpiirissä.
Teknisten yliopistojen rehtorit arvioivat hiljattain, että Nokian muutokset eivät tuo tullessaan maailmanloppua, vaan ison Nokian jättämä aukko voidaan paikata synnyttämällä useita pieniä nokioita.
Nokian tuleva käänne pakottaa teknologiateollisuuden ja ohjelmistorakentamisen hakemaan uusia kasvun uria. Yksistään ohjelmistoalan otaksutaan voivan työllistää jopa kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin nyt.
Vaikka Suomi on menettänyt asemiaan huippuosaamisessa, meiltä löytyy yhä aloja, joilla ollaan maailman kärjessä tai ainakin sen tuntumassa. Tosin kilpailu aivojen tuotoksista käy kovana koko maailman mitassa. Kehittyvät maat hengittävät huippuosaamisessakin vähintäänkin jo kehittyneiden maiden niskaan.
Koska yhtä suurta ja nopeaa veturia ei ole näköpiirissä, katseet kannattaa suunnata pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Sillä suunnalla on tekemistä, sillä pk-yritysten merkitys työllistäjänä on muualla Euroopassa paljon suurempi kuin Suomessa.
Kaikista niin suomalaisista kuin EU-maiden yrityksistä yli 99 prosenttia on pk-yrityksiä, mutta Suomessa ne työllistävät noin puolet väestä, kun muualla Euroopassa ainakin kaksi kolmasosaa yksityisen sektorin työntekijöistä saa leipänsä niistä.
Pk-yritysten menestyminen nähdään talouden kasvun takeena kaikkialla EU:ssa. Jo mennyt taantuma osoitti, että niitä kannattaa helliä, sillä pk-yritykset pitivät työvoimansa paremmin kuin suuryritykset. Taantuman tullessa suuyritykset reagoivat siihen nopeasti ja vähentävät väkeä. Eniten lopputilejä jaettiin yli 500 ihmisen yrityksissä.
Vaikeuksista huolimatta pk-yritykset irtisanoivat työntekijöitään selvästi isoja firmoja säästeliäämmin. Alle 50 hengen yrityksistä väkeä pantiin pois vain prosentin verran. Myös pankkien yritysluottotappiot jäivät pk-sektorin osalta vähäisiksi.
Koko viime vuosikymmenen ajan pk-yritykset palkkasivat uutta väkeä selvästi suuryrityksiä avokätisemmin. Siinä missä suuryritykset pestasivat vuosina 2001--2009 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan 4?200 uutta tekijää, pk-sektorin lisäys oli 78?329. Niistä alle 20 työntekijän yritykset kasvoivat 51?500 henkilöllä.
Suomi on kehittynyt pitkälti suurteollisuuden vetämänä. Suurteollisuudella tulee olemaan tärkeä paikkansa myös tulevaisuudessa, joskin pienen ja keskisuuren teollisuuden merkitys ja osuus kasvaa koko ajan ja se tulee olemaan ratkaiseva koko kansantalouden kasvua ajatellen.
Pk-sektorin kehittäminen vaatii kuitenkin nykyistä parempia edellytyksiä ja panostamista liiketoimintaosaamiseen. Uuden toiminnan aloituksen rahoituksessa on kitkaa, joka pitäisi saada hiotuksi pois. Näin vaalien alla pk-sektorille kyllä löytyy ymmärrystä, mutta ratkaisevaa on, miten sanat puetaan teoiksi vaalien välisenä aikana.