Pienten ja keskisuurten yritysten suhdannenäkymät ovat jo varsin valoisat, ilmenee Suomen Yrittäjien (SY) ja Finnveran torstaina julkistamasta barometrista.
Sen saldokulu palasi nyt viime syksyn lyhyen, mutta tuntuvan notkahduksen jälkeen takaisin puolentoista vuoden takaiselle tasolle.
"Mittari ei ennakoi tälle vuodelle vielä mitään kovin ripeää kasvua, mutta selvästi viime vuotta parempaa", Suomen Yrittäjien tutkimusekonomisti Seppo Toivonen sanoo.
Kyselyä varten haastateltiin helmi–maaliskuussa runsaat 3 000 yritystä, joista runsas kolmannes odottaa suhdanteiden kääntyvän seuraavien 12 kuukauden aikana nousuun. Yli puolet ennakoi niiden pysyvän vähintään ennallaan.
Myös yritysten odotukset niiden oman liikevaihdon kehityksestä ovat pääosin myönteisiä. Kaikkien näkymät ovat parantuneet syksystä, varsinkin teollisuuden.
Muita pessimistisempänä erottuu rakennusala, jonka näkymiä heikentää se, että kasvukeskusten kovin rakennusbuumi näyttää jo taittuneen.
Inflaation pk-yritykset odottavat pysyvän noin kahden prosentin tasolla.
Pk-yritykset ovat perinteisesti ennakoineet varsin hyvin suhdannekäänteitä ja varsinkin työllisyyden kehitystä. Se onkin entistä enemmän pk-yritysten kontolla, sillä ne työllistävät jo yli 60 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta.
Esimerkiksi viime syksynä pk-yritykset osuivat oikeaan, kun arvioivat työllisyyden talven aikana yhä paranevan.
Nyt tehdyssä kyselyssä joka viides kyselyyn vastanneista yrityksistä uskoo palkkaavansa seuraavien 12 kuukauden aikana lisää työntekijöitä. Henkilökunnan määrän supistamiseen on varautunut vain kuusi prosenttia pk-yrityksistä.
"Pk-yritysten työntekijämäärä näyttää kasvavan vuoden aikana 1,5 prosenttia eli edelleen selvästi nopeammin kuin julkisella sektorilla tai suurissa yrityksissä", Toivonen huomauttaa.
Vientivetoisten suhdannekäänteiden ennustaminen ei ole onnistunut pk-yrityksiltä yhtä hyvin, koska koska kolme neljästä pk-yrityksestä toimii pelkästään kotimarkkinoilla.
Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus huomauttikin, että vaikka nyt näyttää hyvältä, niin kansainvälisen talouden kehityksessä on yhä epävarmuuksia.
Yrittäjien barometri on parin viime vuoden ajan koottu yhteistyössä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa, mutta nyt kumppaniksi on vaihtunut Finnvera.
Finnveran toimitusjohtaja Markku Mäkisen mukaan pk-yritysten näkymien piristymisestä kertoo myös se, että Finnveran riskirahoitusta on alkuvuonna haettu vilkkaasti.
Yhteensä Finnvera on tammi–maaliskuussa myöntänyt kotimaan rahoitusta 202 miljoonaa euroa, ja erityisen vahvasti on kasvanut uusien yrittäjälainojen kysyntä
"Niitä on myönnetty nyt jo kuuden miljoonan euron verran, kun koko viime vuonna summa nousi vain 10 miljoonaan euroon", Mäkinen sanoi.
Yrittäjälainaa voidaan käyttää mm. yrityskaupoissa ja sukupolvenvaihdoksissa, joita onkin nykyisen yrittäjäkannan ikääntyessä lähivuosina luvassa poikkeuksellisen paljon.
Yrittäjälainat kuuluvat Finnveran ns. erityislainoihin, joihin yhtiöllä on käytettävissä tälle vuodelle yhteensä vain noin 100 miljoonan euron verran.
Kun myös nais- ja pienyrittäjälainojen sekä ympäristölainojen kysyntä on pysynyt vähintään entisellä tasolla, rahat saattavat loppua kesken.
"Meillä on vaatimaton toive, että tästä voitaisiin lisäbudjetin yhteydessä vielä keskustella", Mäkinen sanoi.
Myös pk-yritysten vientiin liittyvää rahoitusta on alkuvuonna myönnetty selvästi entistä vilkkaammin.
Kyselyn perusteella pk-yrityksillä ei nyt juuri ole rahoituksen saantiin liittyviä ongelmia.
Niiden vakavaraisuus on laman jälkeisinä vuosina kammettu keskimäärin niin vankalle pohjalle, että Toivosen mielestä monella olisi nyt varaa myös entistä rohkeampiin investointeihin. Sellaisesta ei barometrin perusteella ole merkkejä, vaan lähinnä suunnitellaan ylläpito- ja parannusinvestointeja.