Vaikeuksiin ajautuneella IT-alalla mietitään nyt, millä konsteilla ala kammetaan aallonpohjasta takaisin nousuun. Miljardeja maksaviin kolmannen sukupolven matkaviestinverkkoihin tarvitaan jatkossa reippaasti lisää käyttäjiä, sisältöä ja palveluita, joista markat jatkossa revitään.
"Suomalaisten pitäisi lähteä etunenässä kehittämään pk-yritysten valmiuksia sähköiseen e-liiketoimintaan. Myös julkisen vallan palveluita olisi vietävä vauhdilla verkkoon", johtaja Heikki Äyväri Sonerasta sanoo.
Äyväri oli mukana pohjustamassa kauppa- ja teollisuusministeriön maanantaina julkistamaa selvitystä, jossa linjataan ns. mobiiliklusterin tavoitevisioita vuodelle 2005.
Tohtori Simo Saurion laatiman raportin mukaan keskeinen pyrkimys on, että suomalaisten pitäisi myös silloin olla tunnustettuja edelläkävijöitä langattoman teknologian ja palvelujen kehittäjinä.
Itsestään selvää se ei ole, sillä muut maat ottavat hyvää vauhtia kiinni Suomen etumatkaa muun muassa matkapuhelinten tiheydessä.
Äyvärin mukaan vaarana on myös, että nyt meneillään olevan myllerryksen, konkurssien ja irtisanomisten aikana alalta katoaa tärkeää osaamispääomaa, jota tarvittaisiin uuden nousun rakentamiseen.
Hän korostaa, että esimerkiksi julkisrahoitteisen tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä yksityisen pääomasijoittamisen pitäisi säilyä pitkäjänteisellä kasvu-uralla taantumasta huolimatta.
KTM:n selvityksen teossa oli mukana noin 40 mobiilialan keskeistä yritystä ja organisaatiota. Työn alkaessa alalla elettiin vielä nousuhuuman aikaa, mutta nyt tunnelmat ovat täysin toiset.
Erkki Ormala Nokiasta näki raportin kuitenkin valmistuneen oikeaan aikaan, sillä se antaa hyvän yleiskuvan alan kehittymisen ehdoista. "Toimenpiteisiin kaivataan lisää konkretiaa", Ormala sanoi.
KTM:n kansliapäällikkö Erkki Virtanen arvioi, että mobiilipalvelut elävät vasta kasvukipuja ja pitkällä aikavälillä niiden merkitys kansantaloudelle varmasti edelleen kasvaa.
"KTM:llä ei ole mitään aikeita esittää alalle minkäänlaisia ”suhdannetukia”", Virtanen korosti.
Juuri nyt mobiiliklusterin näkymät ovat sekavat, eikä uuden nousun täsmällistä ajankohtaa juuri uskalleta veikkailla. Sitä odotellessa KTM:n selvitys tyytyy kirjaamaan joitain keskeisiä asioita, joihin suomalaisten pitäisi erityisesti panostaa.
Niitä ovat standardoinnin edistäminen, oikeiden yhteistyökumppanien löytäminen, julkisen hallinnon rooli 3G-kehityksen veturina, infrastruktuuri ja geneeriset palvelut sekä EU-yhteismarkkinoiden hyödyntäminen.
Lisäksi pitäisi panostaa entistä enemmän palvelukonseptien kehittämiseen ja kuluttajan tarpeiden tunnistamiseen. rmk