Oulu Suomen Yrittäjien puheenjohtaja vaihtuu Lahden liittokokouksessa lokakuun puolivälissä. Ehdokkaita on puolen tusinaa. Organisaatio on voimissaan ja pyrkii jatkossa myös tupo-pöytään.
Puheenjohtajaa on vaihdettava kolmannen kaksivuotisperiodin jälkeen. Joten Risto Heikkilä tekee tilaa ja palaa yrittäjien täyspäiväisestä edustamisesta perheyritykseensä puusepänteollisuuden pariin.
Näillä näkymin kovin kilpailu käytäneen eduskunnasta ensi vaaleissa eroavan kokoomuksen kansanedustajan Kari Kantalaisen sekä samoin kokoomuksen värejä tunnustavan toimitusjohtaja Eero Lehden välillä. Edellinen on Tampereelta ja jälkimmäinen Keravalta.
Lisäksi kisassa ovat mukana kuljetusyrittäjä Kaarina Aho Torniosta, arkkitehtitoimiston omistaja Väinö Korhonen Kuopiosta, optiikkaliikkeen omistaja Heikki Rinta-Rahko Kurikasta ja marjayrittäjä Yrjö Rossi Espoosta.
Varapuheenjohtajiksi taas ovat ehdolla muun muassa Sirpa Orre Rovaniemeltä ja Timo Leppänen Kajaanista.
Kantalainen on kerännyt yrittäjäkokemusta hallintoneuvoston puheenjohtajana. Hänellä on osakkuuksia esimerkiksi taloushallinnon palveluyrityksessä Kassavirtaohjaus Oy:ssä sekä viihdeteollisuudessa.
Lehti puolestaan hävisi Heikkilälle vuonna 1996 Rovaniemellä vain neljällä äänellä. Taloustutkimus Oy:n perustaja ja 13 sanoma- ja ilmaislehteä kustantavan Keski-Uusimaa Oy:n johtaja pohjustaakin nyt tosissaan valintaansa. Eilen hän käväisi Oulussa esittäytymässä lehdistölle ja täkäläiselle jäsenkunnalle.
Lehti ajaa
elinkeinoministeriä
"Tunnen ongelmat ja joihinkin ehkä ratkaisun", Lehti vakuuttaa rintaäänellä, joka resonoi 33-vuotisesta yrittäjäkokemuksesta. "Ilmaista rahaa ei kasva puussa eikä maassa", kauppiaan poika tietää sekä lumppujen keruuseen kehottaneen kotikasvatuksensa että kansantalousopintojen perusteella.
Suomen Yrittäjät pyrkii saamaan mahdollisimman pian paikan tuloneuvotteluissa. Toimitusjohtaja Lehti pitää hanketta päästä ehkä jo ensi syksynä valtion, työnantajien ja työntekijöiden rinnalle "kohtuullisena". Mutta varmin tuki olisi oma pk-ministeri: "Seuraavaan hallitukseen on saatava elinkeinoministeri, jonka vastuulla on ettei tupo-pöydästä pois olevaa kohdella väärin", hän linjaa.
Työllistämismahdollisuudet ovat suurimmat juuri pk-sektorilla. Mutta Lehti poikkeaa Suomen Yrittäjien kannasta hieman siinäkin, että hän ei niinkään kaipaa 50 000 uutta yritystä, vaan pikemmin 50 000 uutta työpaikkaa nykyisiin pk-yrityksiin: "Pitää kehittää ja kasvattaa." Jo siksi, että suurempi yritys sietää helpommin heilahteluja kuin pieni ja uusi.
Kevennyksiä
ja neuvoja
Kynnyskysymyksiin ehdokas lukee Suomessa sekä "kiusallisen rankasti verotetun" sukupolvenvaihdoksen että perintöveron. Koulutettuja taas voitaisiin houkutella yrittäjiksi siten, jos sääntöjä muutettaisiin niin, ettei omaa asuntoa voisi menettää vakuutena konkurssitilanteessa. Lisäksi olisi alv:tä laskettava ja porrastettava runsaammin, hän ehdottaa.
Myös yhteistyötä on syvennettävä. Esimerkiksi kansainvälistymisen osalta pieni yritys tuskin pystyy "hanskaamaan yksin kymmenottelua." Lisäksi Eero Lehti panostaisi alojen sisäiseen mentorointiin: "Nykyinen systeemi ei ole neuvova."
Taloudellisen menestymisen mallia Lehti, joka on istunut myös EU:n talous- ja sosiaalikomiteassa, katsoisi ennen kaikkea Irlannista. Siellä yritysverotus on puolta kevyempi kuin Suomessa.
20 000 jäsentä
rikkaampi
Osui valinta sitten keneen tahansa, Heikkilän jalkautuminen jopa pariinsataan tilaisuuteen vuodessa on tuottanut tulosta.
"Yrittäjyyden arvostus on suomalaisten parissa nykyään korkeampi kuin maanpuolustustahto", nykyinen puheenjohtaja vertaa. Arvostus taas on edesauttanut käytännön asioiden hoitamista, vaikka esiintyminen onkin ehkä ollut hieman väritöntä.
Suomen Yrittäjät on kerännyt Heikkilän kaudella, joka alkoi Suomen Yrittäjien Keskusliiton ja Pienteollisuuden Keskusliiton fuusioiduttua vuonna 1996, merkittävästi uusia jäseniä kenttäverkostoon. Alueorganisaatio on vahvistunut peräti 20 000 jäsenellä kuudessa vuodessa. Etenkin pohjoisessa on järjestäytymisaste jopa 70-80 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla se tosin jää selvästi alle kymmenyksen. Äänestystilanteessa voimasuhteet painottuvat silti selvästi Etelä-Suomen hyväksi. Kaikkineen alueiden äänet painavat noin kahden kolmanneksen verran. Lopusta määräävät toimialajärjestöt.
Mutta myös tehtävää riittää: "Byrokratia on pienen yrittäjän painajainen", Heikkilä tietää. Syynä on rakenteellinen ongelma: Suomessa yrittämistä kehitetään perinteisesti suuryritysten näkökulmasta.
Heikkilä valittaakin sitä, että Mirjami Laitisen työryhmän ehdotukset ovat toistaiseksi vain odotuksen tasolla. Nopeasti pitäisi toteuttaa etenkin verotukseen liittyvä maksutilijärjestelmä. Se yhdistäisi yrittäjän eri maksut ja saatavat yhdelle verotilille ja tasoittaisi näin maksukyvyn osalta hyvinkin vaihtelevia kuukausia.