Espoolaisen arkkitehti Susanna Haasmaan työ "Vaaksiaiset" on voittanut Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston Puustudion ja Rautalammin Rakennus Oy:n järjestämän aatekilpailun huvilarakennuskulttuurin edistämiseksi. Haasmaa on saanut oppinsa Oulun yliopistossa.
Arkkitehtikilpailuun oli kutsuttu mukaan yhteensä 14 Oulun yliopiston arkkitehtuurin laitokselta valmistunutta arkkitehtiä tai opintojensa loppuvaiheessa olevaa opiskelijaa.
Kilpailun tarkoituksena oli elvyttää ajatus 1800-1900 lukujen taitteen huvilakulttuurista, jonka tunnetuimpia ilmentymiä olivat niin sanotut pitsihuvilat. Oulussa niitä voi ihastella Toppilansaaressa ja Hietasaaressa, pääosin kylläkin rapistuneina.
Huviloissa asuttiin yleensä koko kesä, osa niistä oli ympärivuotisessa käytössä. Nykyaikana suuntaus on jälleen mennyt pienistä kesämökeistä kohti isoja, tilankäytöltään omakotitalomaisia loma-asuntoja.
Arkkitehtoninen motiivi uusien tuulien etsimiselle löytyy siitä että nykyinen vapaa-ajanasuntojen rakentamistyyli ei alan ammattilaisten silmää hivele.
Lego-ajattelua ja muunneltavuutta
"Lomarakentaminen on synkällä mallilla. Siinä on risteytetty kelokämppärakentaminen ja karjalaistalot leveäksi, raskaaksi ja ilmeeltään ikäväksi rakentamiseksi", palkintolautakunnan jäsen professori Jouni Koiso-Kanttila moittii.
Koiso-Kanttilan mukaan tarkoitus ei ole lähteä jäljittelemään vanhaa pitsihuvilatyyliä, mutta saada silti takaisin jotakin siitä keveydestä jota pitsihuvilat edustivat.
"Tavoitteena on modernin arkkitehtuurin ja rakentamisen keinoin tuottaa yhtä laadukasta jälkeä kuin perinteisessä rakentamisessa, ottaa siitä parhaat puolet", Koiso-Kanttila luonnehtii.
Kilpailussa töille asetettiin ehdoksi muun muassa laadukas ulkonäkö ja rakenteellinen "legoelementtimäisyys", jossa yhdestä perushuvilatyypistä voi jalostaa persoonallisempia lisäämällä niihin erilaisia ulkoisia elementtejä.
"Kahden vierekkäisen perustaltaan samanlaisen huvilan omistajien pitää voida todeta että huvilat ovat erilaisia", palkintolautakunnan jäsen, hallituksen varapuheenjohtaja Esko Kukkonen Rautalammin Rakennus Oy:stä kuvailee.
Malliston tuli koostua kolmesta erikokoisesta huvilatyypistä, 70:n, 140:n ja 200 neliön suuruisista rakennuksista. Yksinkertaiseen perusmassaan piti kehitellä erilaisia rakennusosia, ikkunoista kuisteihin, pergoloihin ja listoitukseen, joilla voi muunnella huvilan ilmettä mieleisekseen.
Ratkaisujen tuli perustua runkorakenteisten puuelementtien käyttöön ja malliston piti olla laajennettavissa ulkonäöltään yhteensopivaksi tuoteperheeksi muun muassa pihasaunoin, grillikatoksin ja aidoin.
"Tehtävä ei ollut helppo nykyarkkitehdeille. Sen osoitti jo harjakaton suunnittelu, joka oli pakollinen ratkaisu kilvassa. Silti tuli onnistumisia, jotka poikkeavat merkittävästi edukseen tavanomaisesta rakentamisesta", Koiso-Kanttila kiittelee.
Kärkitöissä näkyy hänen mukaansa vanhan rakennusperinteen jatkuminen ilman että sitä matkitaan. Huvilat sopivat myös suomalaiseen maisemaan, vaikka maalaistalomiljööseen.
Voittajatyön ansioita olivat Koiso-Kanttilan mukaan kepeys ja huvilamaisuus, kuistit, komeat sisääntulot ja taidokkaat pohjaratkaisut. Lisäosat istuvat myös hyvin perusrakennuksiin.
Professori Koiso-Kanttilan mukaan kärkitöiden pohjalta voi kehittää hyvin teolliseen tuotantoon soveltuvia laadukkaita tuotteita.