Pit­sa­laa­ti­kot tuk­ki­vat jä­te­pön­töt

Ahtaat suuaukot sekä pieni säilytystila tekevät Oulun keskustan roskapöntöistä epäkäytännölliset. Oulun kaupungininsinööri Matti Räinä on havainnut, etteivät keskustan nykyiset roska-astiat ole seuranneet kehityksen mukana.

Torinrannassa jätepönttöjen tilanpuutetta on tuotu helpottamaan mustat jätesäkit. Oululainen Laura Liikavainio myönsi, että jäteastian ollessa täysi, roska jää usein maahan lojumaan.
Torinrannassa jätepönttöjen tilanpuutetta on tuotu helpottamaan mustat jätesäkit. Oululainen Laura Liikavainio myönsi, että jäteastian ollessa täysi, roska jää usein maahan lojumaan.
Kuva: Jukka Leinonen

Ahtaat suuaukot sekä pieni säilytystila tekevät Oulun keskustan roskapöntöistä epäkäytännölliset. Oulun kaupungininsinööri Matti Räinä on havainnut, etteivät keskustan nykyiset roska-astiat ole seuranneet kehityksen mukana.

"Pitsalaatikot ja kaljapakkausten kuoret tukkivat astiat hyvin nopeasti. Lisäksi astioiden suuaukot ovat pienet eivätkä isommat tavarat meinaa mahtua sisään. Ennen roskien koko oli kyllä pienempi", Räinä sanoo.

Keskusta-alueen jäteastiat sekoittuvat maastoonsa ja jäävät monelta huomaamatta.

"Jätehuolto on perinteisesti piilotettu pois silmistä. Myös roskapöntöissä olisi kovasti tilaa designille, jotta ne houkuttelisivat lajittelemaan. Nykyään pöntöt ovat hyvin arkisen näköisiä ja hukkuvat ympäristöönsä", kommentoi Oulun kaupunginarkkitehti Jari Heikkilä.



Asenteet haittaavat


Näyttävät ja käytännölliset roskapöntöt sopisivat myös Oulun kaupunkikuvaan. Näin uskoo ainakin Heikkilä, joka mittailee katseellaan Kiikelin aluetta.

"Roska-astiat ovat vain jätteitä varten eikä niiden tulisi hallita kaupunkikuvaa, mutta kyllä ne ehdottomasti voisivat edustavampia olla", Heikkilä pohtii

Matti Räinän mukaan suurin ongelma on edelleen ihmisten asenteissa. "Meidän kulttuuri on sellainen, että roskat on totuttu heittämään maahan. Siinä olisi suurin muutoksen paikka, jotta kaupungin ilmettä saataisiin siistimmäksi", hän sanoo.

Oulun kaupungininsinöörin paikalta Tiehallinnon leipiin syksyllä lähtevä Räinä sanoo, että hänen seuraajallaan on tilaisuus viedä roska-asiaa eteenpäin.

"Jos jotain perintöä haluan jättää, niin ainakin rohkaisua siisteyden valistustyöhön. Olen nähnyt kansainvälisiä esitteitä, joissa on komeita jäteratkaisuja. Jos kaupunkilaiset haluavat kauniisiin roska-astioihin panostaa, ei se olisi ainakaan hintakysymys", Räinä toteaa.



Siivouspuolella tehtävää


Jari Heikkilän mukaan Oulun kaupunki-ilmettä suunnitteleva osasto olisi valmis roska-astioiden profiilin korotukseen, jos vain asiasta tehdään päätöksiä. "Varmasti lähtisimme mukaan kehittelytyöhön. Oulun arkkitehtiopiskelijoiden muotoilupuolen väkeä voisi käyttää ideoinnissa apuna", hän innostuu.

Oulun kaupunginpuutarhuri Taina Penttilä vastaa keskusta-alueen ja sitä lähellä olevien puistojen roskapönttöjen sijoittelusta. Hänen mukaansa kesäaikana roska-astioiden tyhjentämiseen ja ympäristön siistimiseen on kiinnitetty erityistä huomiota.

"Kyllä kaupungissa seurataan roskisten täyttymistä ja reagoidaan tarpeeseen. Olemme miettineet, mikä roskaongelmaan auttaisi. Olisiko se isommat astiat vai pönttöjen määrään lisääminen", Penttilä punnitsee.

Tällä hetkellä Oulusta löytyy ydinkeskustan alueelta sekä Linnansaaren ja Ainolan puistoista yhteensä 250 roska-astiaa. Astioiden koko vaihtelee 30 ja 60 litran välillä. Näiden lisäksi alueella on 10 erikokoista syväkeräyssäiliötä.

Taina Penttilä sanoo, että erityisten roskauspäivien varalle on mietitty ratkaisumalleja. "Vappuna pohdimme pitkään laitammeko Ainolan puistoon siirtolavan, johon ihmiset voisivat heitellä roskansa. Lopulta jätimme viemättä astian puistoon. Vaikea sanoa olisiko se auttanut roskamäärän hillitsemisessä."

Ilmoita asiavirheestä