Asuntolainojen maksuajan pidentäminen voi tuntua houkuttelevalta. Kokonaiskulut kuitenkin nousevat.
Velkoja kannattaisi pikemminkin maksaa nopeutetusti, jotta arkeen saataisiin kaivattua väljyyttä.
Asuntolainan pitkä maksuaika voi hetkellisesti tuntua houkuttelevalta ja elämää helpottavalta vaihtoehdolta. Pitemmän päälle pitkät laina-ajat kuitenkin lisäävät riskiä, sillä ihmisten elämän varrelle mahtuu monenlaisia muutoksia.
Kansantaloudessa ja pankkien toimintaympäristössä tapahtuvat heilahdukset lisäävät ultrapitkien lainojen riskialttiutta. Korot voivat lähteä nousuun jo ensi vuonna.
Huolestuttavaa on, että pitkät laina-ajat kasvattavat entisestään velkaisten kotitalouksien velkaantuneisuutta. Veli on velka otettaessa, mutta veljenpoika maksettaessa. Tästä totuudesta ei kannata tinkiä.
Pankkikonserni Nordea kertoi alkuviikosta tuovansa markkinoille 35 vuoden laina-ajat. S-pankki kertoi jo aiemmin tarjoavansa valikoidusti 45 vuoden maksuaikoja.
Ylipitkien lainojen vetovoimaa kannattaa harkita tarkkaan, sillä käytännössä pidentyneet laina-ajat merkitsevät velkaantuneisuuden ja lainan kokonaishoitokulujen kasvua.
Suurten lainojen lisukkeeksi tarjotaan korkosuojauksia, takaisinmaksuvakuuksia ja lainaturvaa. Niidenkin kokonaiskulut nousevat pitkässä lainassa suuremmiksi kuin lyhyessä lainassa.
Ruotsissa pitkät laina-ajat ja paisuneet lainamäärät ovat johtaneet asuntomarkkinat ylikuumenemisen ja asuntokuplan äärelle. Ruotsissa asuntomarkkinoita on jo jouduttu hillitsemään uusilla rajoituksilla.
Velkaisten kotitalouksien ei kannattaisi sitoutua oman taloutensa epävarmuutta lisääviin lainaohjelmiin kevein perustein. On aivan eri asia maksaa asuntolainaa 20 vuotta kuin 35 tai 45 vuotta. Suomen Pankki ja Finanssivalvonta on myös varoittaneet laina-aikoja pidentämällä tapahtuvasta velkaantumisesta.
Kokonaan toinen asia on, jos asumisessa unohtaa omistamisen ja ajattelee kuukausierien olevan vain korvausta asumisesta.
Asunnon kokonaishinnan tarkastelussa ja velkaantuneisuuden ar-vioinnissa on syytä huomata, että uudis- ja remonttikohteiden myynnissä on viime aikoina ollut havaittu asunto-osakeyhtiöiden yhtiölainojen kasvaneen.
Yhtiölainojen maksu kasvattaa salakavalasti rahoitusvastikkeen määrää. Myyntihinta voi johtaa harhaan velattoman hinnan rinnalla.
Nordea on perustellut pitkiä lainoja sillä, että kotitaloudet pystyisivät asuntolainan maksun rinnalla kartuttamaan muuta omaisuutta. Pankit eivät kuitenkaan ole liikkeellä hyvää hyvyyttään, vaikka kannustus muunkin varallisuuden kuin asunnon hankintaan on sinällään perusteltu. Ihanteellista olisi, jos kotitalouksien kulutuksessa olisi riittävästi väljyyttä ja tilaa taloudelliseen varautumiseen asumismuodosta riippumatta.
Pitkistä lainoista voi tulla todella iso ongelma, jos vakuutena ole-vien asuntojen hinnat laskevat merkittävästi.
Alueelliset erot asuntomarkkinoilla ovat todellisuutta riippuen siitä, asuuko kasvukeskuksessa, pääkaupunkiseudulla tai maaseudulla. Kaikkialla asuntoihin ei enää saa edes remonttilainaa, koska omaisuusarvot ovat romahtaneet.