"Jos vaikka voittaisi miljoonia", haaveilee Sanna Liimatta täyttäessään torstaipäivänä lottokuponkia Raksilan Euromarketin veikkauspisteessä.
Miljoonavoitoista haaveilevat paitsi suomalaiset pelaajat myös valtion myöntämällä rahapeliluvalla vedonlyönti- ja rahapelejä pyörittävät Veikkaus Oy, Raha-automaattiyhdistys ja Finnototo.
Ahkerana rahapelikansana tunnettujen suomalaisten pelikukkarolle tulisivat mielellään myös kansainväliset vedonlyöntitoimistot, jotka ovat viime aikoina aktivoituneet rahapelimonopolien murtamispuheissaan.
Vedonlyöntifirmat saivat tuulta siipiensä alle viime viikolla New York Timesissa julkaistusta EU:n sisämarkkinakomissaarin Charlie McCreevyn haastattelusta, jossa irlantilaiskomissaari ilmoitti, että Euroopan komissio harkitsee oikeustoimia Suomea ja viittä muuta jäsenmaata eli Saksaa, Ruotsia, Italiaa, Hollantia ja Unkaria vastaan pelimonopolien ylläpitämisestä.
Monopolien katsotaan rikkovan palveluiden vapaata liikkumista, vaikka Euroopan parlamentti vasta helmikuussa rajasi pelitoiminnan palveludirektiivin ulkopuolelle.
"Minua ei yhtään ihmetytä McCreevyn kannanotto. Ensimmäisen kerran komissio teki samanlaisen ilmoituksen maaliskuussa 2003, mutta mitään ei tapahtunut. Sen jälkeen komissio yritti ujuttaa palveludirektiivin rahapelitoiminnan ja nyt helmikuussa parlamentti teki senkin suhteen täystyrmäyksen", kertoo sisäasiainministeriön arpajais- ja asehallintoyksikön vetäjä, hallitusneuvos Jouni Laiho.
Yhteisötason
lainsäädäntö puuttuu
Tällä kertaa McCreevyn puheet ovat muuttumassa siinä mielessä todeksi, että komission on tarkoitus päättää 29. maaliskuuta aloitetaanko Suomea ja viittä muuta maata vastaa rikkomismenettely pelimonopolien takia.
Komissio haluaa tehdä nyt selkeän päätöksen, koska unionin piirissä on pitkään vallinnut epäselvyys rahapelimonopolien luonteesta.
Laiho epäilee aikataulua ainakin sen suhteen, että komissio on tilannut sveitsiläiseltä kansainvälisen vertailevan oikeuden instituutilta selvityksen jäsenvaltioiden rahapelitoiminnan järjestelyistä ja palvelujen tarjoamisen esteistä. Selvitys on valmistumassa niin, että sen luonnos julkistetaan huhtikuussa, eli vasta komission kokouksen jälkeen.
Laihokin myöntää, että EU-tason selvityksiä ja jämäkkiä päätöksiä tarvitaan, sillä rahapelitoiminnassa ei ole olemassa mitään yhteisötason lainsäädäntöä.
"Oikeudellinen tilanne on epäselvä ennenkaikkea sen takia, ettei meillä ole mitään yhteisötason lainsäädäntöä, Perustamissopimus ei tunne koko rahapeli- eikä arpajaistoimintaa. Sen takia ei ole myöskään alemmantasoista yhteisölainsäädäntöä: ei asetuksia, ei direktiivejä, ei päätöksiä, ei mitään", Laiho huokaisee.
Kansalliset muutokset
vuosien päässä
Laiho korostaa sitä, että vaikka rikkomismenettely aloitettaisiin, on siitä vielä pitkä matka kansallisen lainsäädännön muuttamiseksi.
"Prosessi etenee rikkomismenettelyssä siten, että Suomelle lähetetään kirje, jossa todetaan, ettemme tykkää teidän rahapelijärjestelmästänne. Sen jälkeen Suomi vastaa, että me taas tykkäämme. Sen jälkeen komissio joutuu miettimään, että mitäs temppuja sillä on sitten käytettävissä . Minä uskallan ennustaa, että oikeudenkäyntitielle tässä vielä joudutaan."
EY-tuomioistuimessa päätöksen synnyttäminen kestää keskimäärin 22-25 kuukautta.
"Kun päätös on tullut, niin sillä ei ole muutettu yhtään ainutta Suomen lain pykälää. Vaikka nyt olisi eksakti tieto siitä, että Suomen on muutettava rahapelijärjestelmänsä, niin pakottava tilanne muutokseen syntyisi vasta vuosien vuosien päästä", korostaa sisäasiainministeriön arpajais- ja asehallintoyksikön vetäjä Jouni Laiho.