Ylivieska Helsingin yliopiston maa- ja metsätieteellisen tiedekunnan taloustieteen laitoksen johtaja Jukka Kola perää laajaa keskustelua siitä, mitä Suomi haluaa maataloudelta tulevaisuudessa. Pitkän tähtäimen kansallinen politiikka on hänen mielestään välttämätön, koska EU:ssa rakennetaan koko ajan tulevaisuuden maatalouspolitiikkaa.
"EU:n politiikan muutosten kannalta olisi hyvä laajemmin ja kattavammin keskustella ja myös päättää, mitä me maataloudelta haluamme, sekä Suomessa että laajentuvassa EU:ssa", professori Kola sanoi Ylivieskassa Laaksojen Maitokunnan osuuskuntakokouksessa.
Hän viittasi muun muassa EU:n komission tammikuussa julkistamaan yhteisen maatalouspolitiikan välitarkistuksen eli CAP-reformiin, joka aiheutti Suomessa suoranaista järkytystä. Ehdotuksen mukaan maidon hallinnollisia hintoja laskettaisiin lähes 30 prosenttia.
"Suomelle suuret hinnan alennukset ja erityisesti niiden painottuminen voihin on vaikeampaa kuin muilla jäsenmailla korkeiden tuotantokulujemme ja suuren voiylijäämämme takia."
Monipuolisuutta
"CAP:n kanssa pitää pystyä elämään vastakin. Sen suurin vinoutuma on se, että EU:ssa 20 prosenttia viljelijöistä on saanut 80 prosenttia maataloustuesta. Miten käy, kun jäsenmaita onkin kohta jo 24?", Jukka Kola kysyi.
Reformi ei poista pahinta vääristymää, vaan päinvastoin sementoi sen entistä tiukemmin EU:n maatalouspolitiikkaan.
"CAP:n sopimattomuuden takia Suomi joutuu maksamaan maataloutensa tuesta kansallisista varoista 60 prosenttia ja vain 40 prosenttia tulee EU:n budjetista. Tässä on valtava ero muiden maiden maataloustukien rahoitusosuuksiin."
Jukka Kolan mielestä Suomen kannattaisi tarttua erityisesti komission ehdotukseen siitä, että yhteistä maatalouspolitiikkaa on uudistettava vaikutuksiltaan nykyistä monipuolisemmaksi. Komission mielestä tuen pitäisi vaikuttaa myös elintarvikkeiden laatuun, ympäristönsuojeluun, eläinten hyvinvointiin, maiseman ja kulttuuriperinnön vaalimiseen sekä sosiaaliseen tasapainoon ja oikeudenmukaisuuteen.
"Monivaikutteisuuden nimissä pyritään säilyttämään maataloutta myös siellä, missä se tehokkuus- ja tuottavuuskriteerien mukaan ei olisi mielekästä. Maidontuotanto on monivaikutteisuudessaan vahvoilla uudessa maatalouspolitiikassa", Jukka Kola lohdutti.
Hän kysyi myös, kannattaisiko Suomen painottaa EU:ssa läheisyysperiaatetta myös maatalouspolitiikassa. "Koko jäsenyysaikamme olemme joutuneet harjoittamaan mittavaa kansallista maatalouspolitiikkaa ja käyttämään omia rahojamme suhteessa paljon enemmän kuin muut EU-maat. Olisiko nyt aika muidenkin, paljon suotuisammissa oloissa elävien maiden tehdä niin?", professori Kola kysyi.