Venäjältä tuotiin viime vuonna ennätysmäärä puuta. "Suunta on edelleen kasvava, kunhan metsäteollisuuden investoinnit Etelä-Karjalassa yltävät täyteen tehoon", ennakoi Stora Enson varametsäpäällikkö Kauko Parviainen.
Puuntuonnin hän uskoo jatkuvan entiseen tapaan Svetogorskin ja Imatran välisen Pelkolan rajanylityspaikan kautta. Väylä on yhtiön Imatran tehtaille välttämätön - valtaosa koivukuidusta tulee rajan takaa.
Puuntuonnin haasteena Parviainen näkee yhteisymmärryksen hiomisen viranomaiskäytännöissä.
"Kaupankäyntiin, kuljetuksiin ja hallintomenettelyyn tulisi saada sellaiset pelisäännöt, että asiat ymmärretään samalla tavalla molemmin puolin rajaa", Parviainen tähdentää. Tähän mennessä on saanut varautua yllätyksiin ja muutoksiin varsinkin kuljetusmääräyksissä.
"Neuvottelemalla on aina selvitty eteenpäin, mutta pitkän aikavälin suunnitelmallisuutta tarvitaan lisää, ehkä sitä tulee rajanylityspaikan kansainvälistämisen kautta", Parviainen pohtii.
Venäjän tullikomitean suunnitelmissa on rajoittaa puutavaran vienti vain kansainvälisille rajanylityspaikoille. Tilapäinen Svetogorsk on toistaiseksi välttynyt rajoitusuhkalta, onhan se Venäjän suurin puun vientitulliasema Suomen suunnalla.
Tänne tuodusta puusta yli kolmannes tulee Svetogorskin ja Imatran kautta. Stora Enson lisäksi väylää käyttävät UPM-Kymmene Lappeenrantaan ja M-Real Joutsenoon yhteensä noin 4,7 miljoonaa kuutiota vuodessa.
Itäisen tullipiirin päällikkö Tommi Kivilaakso pitää selvänä, että rajanylityspaikan kansainvälistäminen tukee vakautta ja suunnitelmallisuutta.
"Valvonnallisiin ongelmiin jonkun tavararyhmän kohdalla ei ainakaan voida vedota, koska kansainvälisen rajanylityspaikan valvonnan on toimittava kaikissa tavararyhmissä", Kivilaakso perustelee.
Imatra-Svetogorskin kansainvälistämisen aikataulu on jatkuvasti venynyt. Viimeisten arvioiden mukaan se tapahtuu loppukeväästä.