Kun oululainen siivooja Helena Pajala keväällä 2006 huomasi lehdessä kiinnostavan mainoksen aikuiskoulutuksesta, marssi hän Oulun palvelualan oppilaitokseen ja kysyi, josko sopisi opiskelijaksi.
"Mitäs tuumit oppisopimuskoulutuksesta, kun sinulla on jo työpaikka, minulle vastattiin", Pajala muistelee. Pajala tuumi, että mikäpä siinä ja ryhtyi opiskelemaan kotityöpalveluiden ammattitutkintoa. Vakituinen työ Caritas-kodin siivoojana jatkui normaalisti.
Helena Pajalalla on takanaan monivaiheinen työura. Aikuisopiskelijana hän on vanha tekijä. Hän valmistui kansakoulun jälkeen ammattikoulusta keittäjäksi.
"Iloisella 70-luvulla pääsi työhön kuin työhön. Tykkäsin leipoa, joten hakeuduin leipojaksi", Pajala muistelee. Leipurinuran jälkeen Pajala keskittyi perhe-elämään ja lasten kasvattamiseen.
"Sitten alkoikin tämä siivousura, josta ei meinaa tulla millään loppua", Pajala virnistää.
Hän ajautui iltasiivoojaksi, ja eteni siitä pikkuhiljaa muihin työpaikkoihin. Siivoaminen tuntui heti omalta alalta ja työn ohessa Pajala ryhtyi kouluttamaan itseään lisää. Hän hankki muun muassa laitossiivojan tutkinnon ja siivoustyön ohjaajan tutkinnon.
Pajalaa motivoi halu oppia. "Haluan kehittää käytännön taitojani ja lisätä moniosaamista. Opiskelu on minulle aiempien oppien päivittämistä." Helena Pajala on ilahtunut siitä, että vakituisessa työsuhteessa oleva oppisopimusopiskelijakin voi saada päivärahaa.
Lähiopetusta olisi tarjolla kahtena iltana viikossa, mutta massiivisen työ- ja opiskelukokemuksensa vuoksi Pajala istuu oppitunneilla kerran viikossa. Opiskelurupeama kestää taukoineen lähes viisi tuntia.
"Ei se tunnu raskaalta, kun asennoituu oikein. Opiskelu ei mene koskaan hukkaan."
Pajala kiittelee kotijoukkojen kannustavaa suhtautumista.
"Vaikka toisinaan olen herännyt viideltä aamulla ja palannut kotiin vasta yhdeksältä illalla, niin ei ole kotona nyrpeää naamaa näytetty. He ovat pelkästään kannustaneet minua opinnoissani."
Pajala odottaa jo innolla syyslukukauden alkamista. Kesälomallaan hän on ahertanut kirjallisen oppimistehtävän parissa.
"Haluan saada työstäni kiitettävän arvosanan. Sen minkä teen, teen kunnolla", ahkera aikuisopiskelija toteaa.
Tulevaisuudessa hän toivoo voivansa suuntautua entistä ihmisläheisempään työhön. Erityisesti vanhus- ja mielenterveystyö kiehtovat häntä.