Helsinki
Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen (vas.) vaatii jo seuraavaa hallitusta ottamaan käyttöön peruspalvelubudjetin sekä keskittämään kuntien valtionosuudet yhteen ministeriöön. Vain näin saadaan hänen mukaansa välttämätöntä pitkäjänteisyyttä kunta-asioiden hoitoon ja päästään eroon joka vuosi budjetinteossa toistuvasta kädenväännöstä valtion ja kuntien rahoitussuhteessa.
"Seuraavassa hallitusohjelmassa pitää sopia peruspalvelubudjetista. Kyllä se pitäisi pystyä luomaan seuraavan hallituksen aikana. Nyt on liian monta toimijaa ja näkemystä, jotka täytyy sovittaa yhteen. Siitä syntyy tämä jokavuotinen saikkina", Korhonen sanoo.
Korhonen perää toimintamallia, jossa yhdellä ministerillä selkeä tehtäväksi anto vastata valtion puolelta kuntasektorin rahoista. Peruspalvelubudjetista neuvoteltaisiin kokonaisuutena valtiovarainministerin kanssa ja samalla kun päätetään rahoituksesta, tarkastellaan myös palvelutarvetta, Korhonen hahmottelee.
"Nyt kokonaisuus ei ole riittävästi hanskassa", Korhonen perustelee peruspalvelubudjetin tarvetta.
Maan ensimmäinen kuntaministeri perää pitkäjänteisyyttä valtion ja kuntien välisten asioiden hoitoon. Korhosen mukaan kuntien valtionosuusjärjestelmät pitää keskittää yhden ministerin vastuulle.
Ministeriön nimeen hän ei ota kantaa. Joskin Korhonen toivoo, että jatkossakin hallituksissa istuisi erityinen kuntaministeri.
Nyt kuntien valtionosuuksia käsitellään kolmessa eri ministeriössä: sisä- ja opetusministeriössä sekä sosiaali- ja terveysministeriössä. Neuvottelujärjestelmiä on yritetty kehittää, mutta Korhosen mukaan vain peruspalvelubudjetin käyttöön otolla päästäisiin tarvittavaan kokonaisnäkemykseen.
"On liikaa juupas eipäs -keskustelua. Kun toimijaosapuolia on paljon, jokainen katsoo asioita vähän liikaa omasta näkökulmastaan. Valtiovarainministeriön näkemys taas on hyvin kamreerimainen. Siellä katsotaan pelkkää rahaa. Sen rinnalle ei tuoda riittävästi palvelupuolta ja sen myös aiheuttamia menoja", Korhonen sanoo.
Hänen mukaansa on välttämätöntä saada valtio-kunta -suhteen hoito pitkäjänteisemmäksi myös niin, että eduskunta sitoutetaan siihen vähintään hallituskaudeksi.
"Eduskuntakin pitää pystyä ottamaan mukaan ainakin neljäksi vuodeksi kerrallaan.Täytyy olla pitempi aikajänne kuin yksi budjettivuosi, jolla töitä tehdään yhdessä kuntapuolen kanssa", Korhonen vaatii.
Riiheen uusien
laskelmien kanssa
Ensi torstaina alkavissa hallituksen budjettineuvotteluissa kuntarahat ovat taas kerran iso kiistan aihe. Kuntaministeri Korhonen ei ole valmistautunut kädenvääntöön puntteja nostamalla, vaan uusia laskelmia tekemällä.
Korhonen kertoo, että hänellä ei ole tunnetta, että taistelisi tuulimyllyä ( valtiovarainministeri Sauli Niinistöä) vastaan. "Korostan, että kyse on poliittisesta valinnasta. Päätöksen tekevät hallituspuolueet yhdessä, ei yksin valtiovarainministeri", Korhonen muistuttaa.
Hän toivoo ja uskoo, että hallituspuolueilta löytyy valtiovarainministerin kamreeriajattelun sijasta laajempi näkemys kuntatalouden tulevaisuudesta.
"Jos yksinkertaistaa asiaa, niin perussabluuna on se, onko valtiolla varaa veronkevennyksiin. Jos on, niin valtion pitää niistä myös vastata. Mikäli kuntakenttä joutuu maksamaan osan veronkevennyksistä, vaikutukset ovat hyvin moninaiset. Ne näkyvät ennen kaikkea hyvinvointipalvelujen vaarantumisen riskinä", Korhonen toteaa.
Toinen tärkeä asia budjettiriihen puitavaksi on Korhosen mukaan se, että myös kuntakentässä pitää olla tuloratkaisua varten palkanmaksuvaraa. Tämä on välttämätöntä työllisyyskehitystäkin ajatellen.
Kolmas iso kysymys on se, miten tulevaisuudessa kuntarahoitus hoidetaan, jos rahoituspohjaa koko ajan murretaan, Korhonen listaa lähtökohtia, joista hänen mukaansa kuntarahoista pitää budjettiriihessä nyt päättää.
"Luotan siihen, että muut puolueet ymmärtävät sen, että hyvinvointipalveluja ei voi järjestää ilman, että siihen annetaan mahdollisuus. Siitä tässä on kyse", Korhonen jatkaa.
Taka-askelia ei
pidä nyt ottaa
"Kuntatalouden ja koko aluekehityksen osalta on koko tämän hallituksen aikana tehty enemmän kuin on pysytty tekemään vuosikausiin. Valtionosuuksia on lisätty joka vuosia ja niin tehdään ensi vuonnakin. Mutta jos samaan aikaan pöytään tuodaan toiseen suuntaan vaikuttavia veronalennuksia, se ei ole johdonmukaista eikä järkevää", Korhonen sanoo.
Hän korostaa, että kuntataloutta ei pystytä 1-3 vuoden aikana saamaan ulos siitä ongelmavyyhtikehästä, missä se oli.
"On menty koko ajan hyvään suuntaan ja se on ollut tämän hallituksen poliittinen tahto. Sitä ei pitäisi yhdellä budjettipäätöksellä lähteä kääntämään toiseen suuntaan. Tässä on nyt se vaara", Korhonen varoittaa.
Hänen mukaansa kuntakentässä on Lipposen kakkoshallituksen aikana saatu "nokka nousemaan pinnalle".
"Nyt ollaan tilanteessa, että palveluja pysytään kehittämään myös tulevaisuudessa. Nyt ei pidä ottaa taka-askelia", Korhonen korostaa.
Hänen mukaansa ei ole mitään järkeä lähteä sille tielle, että kunnat joutuisivat ottamaan lisää velkaa palvelut turvatakseen. "Se ei ole järkevää kuntakentän eikä valtion näkökulmasta, koska maksaja on aina sama veronmaksaja."
Mikäli tehdään veronkevennysratkaisuja, jotka rokottavat kuntien kassaa, pitää menetykset Korhosen mukaan kompensoida. Hän muistuttaa,että tästä on mustaa valkoisella myös hallitusohjelmassa. "Kyllä se on myös valtiovarainministeriön tiedossa. Kyllä tällä joku merkitys pitää olla vielä tässä viimeisessä budjetissa", Korhonen toteaa.
Arvonlisäveron
lasku parempi
Kuntaministeri Korhonen toistaa näkemyksensä siitä, että Niinistön tarjoamista kevennyksistä tuloverotukseen olisi parasta luopua. Korhonen laskisi palveluiden ja ruuan arvonlisäveroprosenttia.
"Kohdentamalla veronkevennykset ruuan ja palveluiden arvonlisäveroon, vaikutus olisi positiivinen myös työllisyysnäkökulmasta", Korhonen perustelee.
Mikäli tähän ei budjettiriihessä päästä, pitäisi hänen mukaansa luopua kunnallisverotukseen kohdentuvista kevennyksistä eli ansiotulovähennyksestä ja tulonhankkimisvähennyksestä.
Lisäksi Korhonen lähtee siitä, että valtionosuuksiin tehdään täysimääräinen indeksitarkistus eikä harkinnanvaraista apua leikata.
Vaikka kuntatalouden näkökulmasta katsottuna on budjettiriiheen mentäessä monta isoa asiaa auki, pitää Korhosen mukaan muistaa se perusasia, että valtionosuudet kattavat kuntien menoista 15-20 prosenttia ja kuntatalous on 80-85 prosenttisesti muuta.
"Tämä tarkoittaa, että kuntapuolen itsensä pitää tehdä ratkaisuja, jotka lähtevät siitä, että hyvinvointipalvelut turvataan. Se edellyttää myös menojen hillintää ja rakenteiden käymistä läpi. Muutoin tämä paketti ei pysy kasassa, ei millään konstilla", Korhonen sanoo.