Eduskunnasta
THL:n ja Nuorisotutkimusseuran raportti "Suomi lasten kasvuympäristönä" julkaistiin tämän viikon maanantaina. Kyseessä on poikkeuksellisen laajaan aineistoon perustuva tutkimus vuonna 1997 syntyneistä. Ikäluokkaa on tutkittu 18 vuoden ajalta.
Tutkimustulosten perusteella pystytään tunnistamaan entistä paremmin nuorten syrjäytymiseen johtavat riskitekijät.
Neljä merkittävää riskitekijää ovat vanhempien matala koulutus, pitkittynyt toimeentulotuen tarve, psykiatriset sairaudet ja muutokset perhesuhteissa, kuten vanhempien ero tai kuolema. Mitä useampi näistä tekijöistä sattuu kohdalle, sitä korkeampi on nuoren riski syrjäytyä ja kokea huono-osaisuutta myöhemmässä elämässään.
Jokainen puolue Suomessa nimeää nuorten syrjäytymisen isoksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Usein ilmiöstä puhutaan niin kuin kyse olisi jostain yliluonnollisesta voimasta, joka kampeaa nuoret vakaalta elämänpolulta. Näin ei kuitenkaan ole, vaan syrjäytymistä ehkäistään oikeanlaisella sosiaalipolitiikalla, perusturvalla sekä nuoret ja lapsiperheet huomioivilla tukipalveluilla.
THL:n ja Nuorisotutkimusseuran tutkijaryhmä esittää myös ratkaisuja tutkimustulosten ohessa:
Köyhät lapsiperheet tarvitsevat parempaa taloudellista ja sosiaalista tukea. Tarvitsemme ennaltaehkäiseviä matalankynnyksen palveluita.
Kouluterveydenhuollon pitäisi pystyä tunnistamaan paremmin lasten mielenterveysongelmat. Myös tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet pitäisi huomioida paremmin.
Pääministeri Sipilä totesi viime viikolla, että hallitus tuli ehkä leikanneeksi liikaa, mutta ei ole tehnyt elettäkään peruakseen esimerkiksi sosiaaliturvaan tai koulutukseen tehtyjä leikkauksia. Tässä nähdään hallituksen linja, jossa köyhiltä otetaan ja rikkaille annetaan.
Vasemmistoliitto julkaisi viime viikolla vaihtoehtobudjettinsa. Haluamme pitää huolta kaikista heikoimmassa asemassa olevista ja vähentää köyhyyttä. Vaihtoehdossamme perusturvaa parannetaan ja julkispalveluita vahvistetaan. Jokainen nuori on meille tärkeä ja siksi aikaistaisimme varhaiskasvatusta ja tekisimme toisesta asteesta maksuttoman.
Toteuttaisimme myös ”viikossa hoitoon” -takuun. Terveyskeskusmaksujen poistaminen kaventaisi terveyseroja ja helpottaisi oikea-aikaiseen hoitoon pääsyä. Tämä edistäisi myös merkittävästi kansanterveyttä ja ihmisten yhdenvertaisuutta.
Tähän uudistukseen meillä on varaa, mutta meillä ei ole varaa syrjäyttää enää yhtäkään nuorta.
Kirjoittaja on Vasemmistoliiton kansanedustaja Raahesta.