Pitkään elävät naiset saavat enemmän ja aikaisemmin lapsenlapsia kuin lyhytikäiset naiset. Näin todetaan tutkimuksessa, joka on osa Mirkka Lahdenperän väitöskirjaa. Tutkimus julkaistiin kansainvälisessä Nature-tiedelehdessä tänään.
Tutkimus ajoittuu aikaan, jolloin ei ollut modernia terveydenhoitoa eikä ehkäisymenetelmiä. Aineistona oli 1700- ja 1800-lukujen väestörekisteri Suomesta sekä vastaava kanadalaisrekisteri 1800- ja 1900-lukujen Quebecistä.
Tutkijat poimivat rekistereistä 537 suomalaista ja 3 290 kanadalaista isoäitiä sekä heidän lapsensa ja lapsenlapsena.
Suomalaisäidit, joiden oma äiti oli elossa, saivat ensimmäiset lapsensa keskimäärin kaksi ja puoli vuotta aiemmin kuin sellaiset äidit, joiden oma äiti oli kuollut.
Lisäksi naiset, joiden oma äiti oli elossa, synnyttivät lapsia nopeampaan tahtiin.
Isoäidit todennäköisesti auttoivat lapsiaan lastenhoidossa ja kotitaloustöissä tai antoivat muuta sosiaalista sekä taloudellista tukea nykymummojen tapaan.
Perinteinen evoluutioteoria on ollut tähän asti hämmennyksissä naisten pitkästä eliniästä lisääntymiskyvyn loputtua.