Helsinki Lasten elatusavun määrän arvioiminen helpottuu, kun sen laskemiseen saadaan uudet suositukset. Nykyisin kunnat laskevat lasten tarvitseman elatusavun eri tavoin, joten lapsen asuinpaikka vaikuttaa elatusavun määrään.
Oikeusministeriön työryhmän valmistelema ohje on tarkoitettu lähinnä sosiaaliviranomaisille, mutta sen avulla myös vanhemmat voisivat itse selvittää, mikä olisi heidän lastensa tapauksessa oikea elatusavun määrä. Näin myös vanhempien välinen riitely ja tuomioistuimiin menevät pitkälliset ja kalliit elatusapuriidat vähenisivät.
Työryhmän puheenjohtaja Markku Helin sanoo, että ohjeiden avulla elatusavun maksaminen yhdenmukaistuu. Ohjeesta näkee ne asiat, jotka on otettava huomioon elatusapua laskettaessa ja joissakin tapauksissa myös euromäärät.
Tärkeimmät asiat ovat lapsen elatuksen tarpeen ja kummankin vanhemman elatuskyvyn laskeminen. Elatusvelvollinen vanhempi kantaa oman osuutensa. Helinin mukaan lastaan paljon luonaan pitävä etävanhempi saa vähennystä maksusta.
Ohjetta valmistellut oikeusministeriön työryhmä jätti esityksensä keskiviikkona oikeusministeri Leena Luhtaselle (sd).
Suomessa vahvistetaan joka vuosi noin 30 000 uutta elatusapusopimusta. Mitään suuria muutoksia maksuihin ei ole tulossa. Yleinen Suomessa maksettu elatusapu noin 120-150 euroa kuukaudessa, mutta summat voivat olla paljon korkeampiakin, jos tulot ovat suuret.
Pitääkö harrastukset maksaa?
Tilastokeskuksen kulutustutkimusten pohjalta laskettu alle kouluikäisen lapsen kulutus kuukaudessa on 250 euroa, 7-12-vuotiaiden 290 euroa ja 13-17-vuotiaiden 390 euroa. Päälle tulevat asumis-, päivähoito- ja harrastuskulut. Kaikkia kalliita harrastuksia ei etävanhemman tarvitsisi välttämättä maksaa, jos hän ei ole ollut mukana niistä päättämässä eivätkä kulut ole kohtuullisia tai perusteltuja.
Yhteissummasta vähennetään lapsilisät. Lapsen tarvitsema elatus jaetaan vanhempien kesken heidän maksukykynsä mukaan. Lopuksi vielä tarkistetaan, että lopputulos on kohtuullinen elatusvelvolliselle.
- Jos lapsen elatuksen tarve on suurempi kuin elatusvelvollisen maksukyky, elatusvelvollinen maksaa vain kykynsä mukaan, Helin sanoo.
Elatusvelkoja
200 miljoonaa
Elatusvelkoja menee ulosottoon noin 200 miljoonaa vuodessa. Osassa tapauksista on kyse siitä, että etävanhempi joutuu työttömäksi tai tulot putoavat muutoin. Tämän jälkeen hän ei pysty maksamaan enää sovittua summaa. Nykyisin elatusavun muuttaminen on hankalaa, ja osa on velkaantunut esimerkiksi työttömyyden tai sairauden takia.
Elatusavun maksun muuttaminen edellyttäisi sitä, että uusi laskettu elatusapu olisi 15 prosenttia pienempi tai suurempi kuin nykyinen. Helin arvioi, että vanhemmat taipuisivat nykyistä jouhevamman sovintoon, kun he pystyisivät ennakoimaan lopputuloksen. Kalliit oikeudenkäynnit vähenisivät.
Työryhmä toivoo esityksensä tulevan voimaan jo ensi vuoden alusta. Nyt esitys lähtee lausuntokierrokselle.