Kesäkuun alusta alkanut kuiva ja ajoittain helteinenkin sää on rasittanut puita kuivilla kasvupaikoilla eteläisessä Suomessa, mutta myös Pohjois-Suomessa ne ovat alkaneet paikoin oirehtia veden puutteesta.
Selvimmin vähäsateisuus näkyy koivuissa, jotka isoina veden tarvitsijoina ovat alkaneet kellastuttaa lehvästöään etenkin kaikkein kuivimmilla kasvupaikoilla.
Tämän lisäksi kuivuudesta kärsiviä puita esiintyy myös taajamien rakennetuilla alueilla.
Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkijan Risto Jalkasen mukaan ilmiö on havaittavissa maan pohjoispuoliskossa selvästi aina Napapiirin korkeudelle saakka.
"Kun koivut eivät voi haihduttaa vettä normaalisti, ne alkavat pienentää vettä kuluttavaa pinta-alaansa lehtiä poistamalla. Ensimmäisenä kellastuvat ja varisevat vanhimmat lehdet", Jalkanen selvittää. Hän uskoo, että vaikka kuiva sääjakso edelleen jatkuisi, koivut eivät tänä kesänä siitä enää sanottavammin kärsi.
"Ne ovat ehtineet valmistaa uudet silmut hyvissä ajoin seuraavaa kasvukautta varten. Lisäksi veden tarve on vähentynyt, koska paksuuskasvu on näistä puolin loppumassa."
Koivujenkin kannalta runsaat sateet olisivat nyt kuitenkin paikallaan, koska loppukesä on niillä juuristojen uudistamisen aikaa.
Mikäli maaperä pysyy kuivana, juuret eivät kehity kunnolla, ja tämä taas voi puolestaan heikentää puiden yleiskuntoa jatkossa.
"Seurausilmiönä saattaa olla se, että keskinkertainenkin pakkastalvi voi tuhota versoja. Lisäksi latvuksiin tulee ehkä vähemmän lehtiä ja kokonaisia puitakin on vaarassa kuolla," Jalkanen sanoo.
Aivan pienet sateet eivät tilannetta helpota: koska maa on harvinaisen kuivaa, sen kyllästyminen vedellä edellyttäisi pitkäkestoisia ja runsaita sateita.
Veden puutteesta stressaantuneet koivut tuskin tulevat enää loppukesällä taudeille alttiiksi, mutta ensi vuonna tilanne voi olla toinen: ne saattavat olla normaalia herkempiä esimerkiksi koivun mantokuoriaisen hyökkäyksille.
Jalkasen mukaan kesän kuivuus on näkynyt monissa koivuissa kellastumisen lisäksi myös siten, että lehdet ovat jääneet keskimääräistä pienemmiksi.
Pohjoisen havupuita veden vähyys ei ole toistaiseksi koetellut samalla tavalla kuin koivuja.
Ne ovat sopeutuneet paremmin kuivuutta vastaan neulasillaan, joista vesi ei haihdu yhtä herkästi kuin lehdistä.
Paikoitellen tosin on jo ollut nähtävissä männyn iäkkäimpien neulasten kellastumista yksittäisissä puissa.
Pitkätkään kuivuusjaksot eivät ole pelkästään haitallisia puiden terveydelle.
Kosteilla kasvupaikoilla kasvavat puut hyötyvät runsaasta auringonvalosta ja lämmöstä.
Lisäksi monien metsätaudinaiheuttajien määrät vähenevät.
