Pitkään jatkunut kuiva ja lämmin jakso alkaa näkyä etenkin Pohjois-Pohjanmaan eteläosan joissa virtaamien pienenemisenä ja järvissä vedenpinnan laskuna.
Esimerkiksi Kala-, Pyhä- ja Siikajoessa vettä virtaa tyypillisesti näin vähän vasta heinäkuussa. Myös pienempien säännösteltyjen järvien vedenpinta on selvästi tavanomaista alempana maakunnan eteläosissa.
Sateettomuus alkaa näkyä myös maakunnan pohjoisosan vesistöissä kuten Kiiminkijoella ja Iijoella. Esimerkiksi Kiiminkijoella ei tähän aikaan vuodesta ole aiemmin havaittu näin alhaista virtaamaa.
Viimeisen kuukauden aikana Pohjois-Pohjanmaalla on satanut enimmillään 5 millimetriä ja joissain mittauspisteissä on rekisteröity alle 1 millimetrin sadantaa. Keskimäärin toukokuussa saadaan sadetta noin 40 millimetriä.
Valumavesien tyrehtymisen lisäksi myös maaperä on kuivunut ajankohtaan nähden poikkeuksellisen kuivaksi. Sen vuoksi pienet vesisateet eivät näy vesistöissä. Sade imeytyy ensin kuivaan maaperään ja maavarastojen täytyttyä sitä riittää valuntana vesistöihin.
Mikäli kuivuus jatkuu, niin se alkaa haitata virkistyskäytön ja kasteluveden oton lisäksi paikoin myös vesieliöitä niin jokiympäristöissä kuin järvissäkin. Kuivuuden haittavaikutukset näkyvät ensimmäisinä ojissa ja puroissa.