Teknologiateollisuus arvioi, että alan liikevaihdon kasvu pysähtyy lähikuukausina ja kääntyy laskun vuoden 2009 alkupuolella.
Alan tilanne on hyvin erikoinen ja vaihtelee erittäin voimakkaasti yrityksestä toiseen. Tilauskanta, runsas 16 miljardia euroa, oli syyskuun lopussa viisi prosenttia suurempi kuin vuosi sitten.
Lokakuun ennakkotiedot kuitenkin kertovat, että tarjouspyynnöt ovat vähentyneet selvästi. Kolmannes yrityksistä kertoo, että tarjouspyyntöjä on tullut oleellisesti vähemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan.
"Tilanne alkaa muistuttaa it-kuplan puhkeamista 2000-luvun alussa. Suomessa neljä vuotta jatkunut henkilöstön kasvu on pysähtynyt", arvioi Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Martti Mäenpää lähikuukausien suhdannenäkymiä torstaina.
Synkän arvion taustalla on Suomelle tärkeiden Euroopan markkinoiden hiipuminen. Kysyntää osoittavat indikaattorit ovat miinuksella ja osoittavat kaakkoon, milteipä etelään. Suomen teknologiateollisuus vie investointitavaroita, mutta Eurooppa ei investoi.
Suomen teknologiateollisuuden viennistä 75 prosenttia menee Eurooppaan. Teollisuustuotannon määrä on tänä vuonna laskenut Saksassa, Ruotsissa, Britanniassa, Ranskassa ja Italiassa eli kaikissa Suomelle tärkeissä vientimaissa.
"Voimme puhua eurooppalaisesta taantumasta. Huolestuttavinta on Saksan tilanne. Yritysinvestointien raju lasku siellä iskee pahasti Suomen teknologiateollisuuteen. Suomessa on syytä varautua pitkäaikaiseen taantumaan", huokaa Mäenpää.
Teknologiateollisuus, joka ennen vanhaan tunnettiin nimellä Metalliteollisuus, työllistää alihankkijoineen Suomessa 700 000 ihmistä. Suomalaisten teknologiayritysten työvoimasta kuitenkin suurin osa työskentelee tytäryhtiöissä ulkomailla.
"Nyt ei ole aikaa
ihmettelyyn"
Mäenpää patistaa pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitusta osaltaan huolehtimaan siitä, että yritysten vientikaupat eivät kaadu rahoituksen puutteeseen.
"Hallituksen pitää huolehtia, että Finnveralla on riittävät rahoitusinstrumentit käytössään. Nyt ei ole aikaa ihmettelyyn. Finnveralle pitää antaa mahdollisuus vientitakuiden lisäksi myös vientiluottojen myöntämiseen, suoraan luotonantoon, jos pankkien tilanne menee vaikeaksi", ehdottaa Mäenpää.
Hän haikailee, että nyt olisi käyttöä 1990-luvulla lakkautetulle Suomen Vientiluotto Oy:lle.
Kysynnän hiipumisen ja rahoituksen tiukkuuden lisäksi alaa kurittaa sähkön korkea hinta. Mäenpään mukaan pohjoismaiset sähkömarkkinat ja sähköpörssi eivät toimi niin kuin niiden pitäisi.
"Kun sähköpörssiin tulee mukaan vielä päästökauppa, nostaa se sähkön hinnan tasolle, jota teknologiateollisuus ei kestä", hän varoittaa.
Venäjästä ei ole
Suomen auttajaksi
Venäjä on teknologiateollisuudelle kolmanneksi tärkein vientimaa. Tämän vuoden aikana kone- ja metalliteollisuuden vienti itään on kasvanut 15 prosenttia.
"Raaka-aineiden hinnat laskevat. Se näkyy ja tuntuu Venäjälläkin. Moskovan ja Pietarin alueet kattavat 60-70 prosenttia Venäjän bruttokansantuotteesta, mutta nyt niiden talous hiipuu ja epävarmuus kasvaa. Venäjästä ei ole Suomen pelastusrenkaaksi", painottaa Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas.
Aasiakaan ei tällä kertaa pelasta, sillä esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa toimivat suomalaisyritykset tuottavat koneensa ja laitteensa paikan päällä eivätkä tilaa niitä Suomesta.
Mäenpää muistuttaa, että Suomessa toimivien yritysten kansainvälinen kilpailukyy joutuu kovaan testiin. "Jos globaalit suomalaisyritykset joutuvat vähentämään henkilöstöään, silloin katsotaan, missä maassa ne tehdään eli siinä mitataan Suomen kilpailukyky."