Ikääntyneen ihmisen aivot ovat monin tavoin paremmat kuin nuoren, sillä niiden tietokehikoihin on elämän aikana kertynyt runsaasti pysyviä muistijälkiä, joten vanhuus ja viisaus kuuluvat todella yhteen.
"Ikääntyvien aivojen voimavaroja voitaisiinkin käyttää hyödyksi työelämässä nykyistä paremmin", sanoo aivotutkija, ylilääkäri Juhani Juntunen.
Työkykyseminaarissa Turussa esitelmöinyt Juntunen uskoo, että ikääntyneet aivot pystyvät nuoria paremmin hahmottamaan monimutkaisia asiakokonaisuuksia.
Aivojen hyvä huolto mahdollistaa aivojen tehokkaan käytön ja ehkäisee ikääntymiseen liittyviä aivosolujen rappeutumisen aiheuttamia haittoja.
Elämänhallinnan, työkyvyn ja jaksamisen kannalta tärkein aivojen toiminta aivosolutasolla on muistijälkien syntyminen. Ihmisten kyky selviytyä erilaisista tehtävistä perustuu muistijälkien ja tallennetun tietovaraston käyttöön.
"Eräiden arvioiden mukaan käytämme aivoistamme vain pientä osaa, ehkä alle kymmenen prosenttia kerrallaan. Tämän vuoksi aivoissa on voimavaroja, jota ainakin teoriassa voidaan hyödyntää", hän näkee.
Juntunen neuvoi käyttämään aivoja ajatteluun, pohdintaan, luovaan ideointiin ja uuden opetteluun. Tupakka, alkoholi ja huumeet voivat vahingoittaa aivoja.
Säännöllinen liikunta, riittävä lepo ja monipuolinen ravinto taas hoitavat aivoja.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että työssä uupuneiden riskiryhmiin kuuluvat työnarkomaanit, täydellisyyden tavoittelijat ja ylimääräisiä vastuita ottavat henkilöt. Heidän työtapoihinsa pitäisi ajoissa puuttua, vaikka he ovat työnantajien kannalta ihanteellisia työntekijöitä.
"Pitkäaikainen, voimakas stressi saattaa olla aivoille vahingollista. Jos aivoihin tulevan tiedon määrä kasvaa liikaa, seuraavat informaatiokatkos ja informaation väsymisilmiö. Silloin voidaan puhua patologisesta stressistä, johon liittyy päätöksenteon vaikeus", Juntunen kuvaa.
Hän korostaa työilmapiirin merkitystä työkykyyn vaikuttavana tekijänä.