Hotelli Iso-Syötteen keittiömestari Arto Posio pyörähtelee työmaallaan pirteänä, vaikka vuodenvaihteen kovimmat kiireet ovat vasta hellittäneet.
Hotellin keittiössä töitä aloitteleva Posio on palannut viikon mittaiselta vapaalta, sillä yhden talven kovimman sesongin jälkeen päivät venyivät ja osa tunneista tasattiin heti kovimman työpaineen hellitettyä.
"Tämä on hyvä systeemi", Arto Posio kehuu.
Iso-Syötteellä työaikojen väljän suunnittelun mahdollistaa niin sanottu työaikapankki, joita ryhdyttiin testaamaan suurimmissa hiihtokeskuksissa puolikymmentä vuotta sitten. Uudistukseen suhtauduttiin aluksi epäillen, mutta nyt työaikamalli on kirjattu sesonkien mukana elävien hiihtokeskusten, ravintola- ja ohjelmapalvelutyöntekijöiden työehtosopimuksiin. Malli on levinnyt hyvien tulosten vuoksi lähes kaikille aloille. Päivää venytetään nyt mukisematta myös julkisella sektorilla.
Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön (SAK) palkka- ja työaika-asiantuntija Juha Antila sanoo, että työaikapankeista on muotoutunut eri aloille niin monenlaisia versioita, että tarkalleen sen piiriin kuuluvaa väkeä on enää hankala arvioida.
"Jos peruskriteereinä on vain se, että työaikaa talletetaan ja käytetään, silloin valtaosa suomalaisista on jo tämän järjestelmän piirissä", Antila sanoi.
Työaikapankkien käyttöä ryhdyttiin miettimään jo edellisen laman aikaan, kun keskusteltiin työajan joustoista ja paikallisesta sopimisesta.
"Työntekijäpuolella on havaittu, että tämä on aika hyödyllinen ratkaisu. Ne pelot, joita oli ladattu, ovat usein osoittautuneet turhaksi", Juha Antila kertoi.
Turun yliopiston tutkimuksessa työaikoihin liittyviin joustoihin on oltu tyytyväisiä. Antilan mukaan työajoista riitoja on kaikkein vähiten. Kyselyn mukaan lähes puolet työntekijöistä on ollut halukas ottamaan korvauksena mieluummin vapaata kuin rahaa.
"Työaikapankki on yksi tapa. Se ei lisää vapaa-ajan määrää, mutta sen avulla vapaata voi jaksottaa mieluisalla tavalla", Juha Antila sanoi.
Työaikapankkien kokeilua suunnittelemassa ollut Palvelualojen ammattiliiton (PAM) aluepäällikkö Lassi Ojanen kertoo, että suurimmille hiihtokeskuksille aluksi hahmoteltu malli onnistui kerralla niin hyvin, ettei sitä ole tarvinnut muuttaa. Käytännöt voitiin kirjata sellaisenaan työehtosopimuksiin.
Hänen arvion mukaan matkailu- ja ravintola-alalla työaikapankeista on sovittu 3 000-5 000 työntekijän kanssa. Koko mallin lähtökohtana on vapaaehtoisuus. Yrityskohtaisesti siitä sovitaan aluksi pääluottamusmiehien kanssa, mutta jokainen työntekijä solmii vielä työajoista henkilökohtaisen sopimuksen työnantajan kanssa.
Ojasen mukaan kokemukset ovat olleet erittäin hyviä.
"Työtyytyväisyys on kasvanut näissä yrityksissä, kun ihmiset pääsevät päättämään itse työajoistaan", Ojanen sanoi.
Hänen mukaan ainoa uhka on liika ahnehtiminen työaikojen jatkamisessa, mutta sopimuksessa on hyvät turvalausekkeet.
"Jos työterveyshuolto toteaa, ettei työntekijä jaksa, sopimus pannaan heti poikki. Yhtään tällaista tapausta ei ole ollut", Ojanen kertoo.
Hän arvioi, että uhkaavasti synkentyvän talouden vuoksi työaikapankkien merkitystä vain korostuu.
"Jos mietitään työvoiman käyttöä, tässä voi olla yksi vaihtoehto lomautuksille", Lassi Ojanen sanoi.