"Työhuoneen kaapit ja laatikot on kohta siivottu, paljon on mennyt niin sanottuja tärkeitä papereita mustiin säkkeihin, muistelmia ei tule", naurahtaa uudenvuoden aattona eläkkeelle siirtyvä Rautaruukin toimitusjohtaja, vuorineuvos Mikko Kivimäki.
Vuodenvaihde on Kivimäelle yhtä juhlaa, sillä heti vuoden ensimmäisenä päivänä hän täyttää 65 vuotta.
Hänen uransa Rautaruukissa alkoi nuorena juristina jo 1967 ja vuoden 1982 kesällä hän aloitti valtiollisen teräsyhtiön toimitusjohtajana. Toimitusjohtajuus, yli 21 vuotta, on niin pitkä, että se taitaa olla ennätys Suomen pörssiyhtiöissä.
Rauhallisena ja harkitsevaisena miehenä Kivimäki ei halua jättää mitään erityistä viestiä, "testamenttia", seuraajalleen Sakari Tammiselle.
"Tärkeintä Rautaruukissa on ollut ja on kehittää yhtiötä ja konsernia rakenteellisesti oikein, kehittää osaamista ja saada ihmiset motivoituneiksi tekemään työtä", hän suostuu lopulta muotoilemaan.
Kivimäen jäljiltä Rautaruukin tehtaat ovat hyvässä kunnossa. Vuosituhannen vaihteessa Rautaruukki investoi Raaheen ja Hämeenlinnaan yhteensä 3,3 miljardia markkaa. Nyt nuo investoinnit näyttäisivät kantavan hedelmää: vuoden 2003 yhdeksän ensimmäisen kuukauden tuloksen perusteella Rautaruukki on noussut Euroopan kolmen kannattavimman teräsyhtiön joukkoon. Rautaruukki on tosin hyötynyt heikentyneestä dollarista pienen dollarimääräisen myyntinsä vuoksi enemmän kuin monet muut Euroopan teräsyhtiöt.
Viime vuosina Rautaruukki on kehittänyt tuotantoaan ja palveluitaan yhä enemmän asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden pohjalta lähteväksi.
"Teräksen valmistus on kaikesta huolimatta prosessiteollisuutta, jolloin tuotantokoneiston kunto sekä tekninen osaaminen ovat tärkeitä asioita. Tosin koneet ja laitteet eivät tee tulosta, vaan osaavat ihmiset. Rautaruukissa on vahva osaaminen ja hyvä työmoraali. Ne ovat myös tulevaisuudessa Rautaruukin menestystekijöitä. Jokaisella toimitusjohtajalla on tietysti omat painotuksensa", arvioi Kivimäki.
Hallintoneuvosto
ei puutu johtamiseen
Rautaruukki kuuluu niihin valtion osakkuusyhtiöihin, joissa on vielä jäljellä eduskunnan poliittisten voimasuhteiden mukaisesti koottu hallintoneuvosto. Viime aikoina keskustelua on herättänyt eduskunnan talousvaliokunnan into perustaa hallintoneuvosto myös Fortumin rakenteilla olevaan uuteen öljy-yhtiöön.
"Hallintoneuvoston merkitys on enemmän neuvottelukuntamainen meidän hallintomallissamme. Rautaruukissa hallintoneuvosto ei ole varsinaisesti mukana yrityksen päätöksentekoprosessissa. Johtamisen kannalta hallintoneuvostolla ei ole kovin paljon merkitystä."
Kivimäki myöntää, että hyvän hallintotavan eli corporate governancen kannalta hallintoneuvostolle ei löydy oikein toimivaa tehtävää yrityksen hallinnossa. Rautaruukissa on nykyään ulkopuolinen hallitus ja se on vienyt hallintoneuvostolta töitä. Hallituksessa puhetta johtaa Orionin pääjohtaja Jukka Viinanen.
Hyvä johtaja on
oikeudenmukainen
Kivimäki on ollut Rautaruukissa ja myös yhtiön ulkopuolella pidetty toimitusjohtaja, vaikka hän on joutunut pariin otteeseen vähentämään henkilöstöä rajulla kädellä. Vuosi sitten Rautaruukista joutui lähtemään yli 700 työntekijää, joista osa irtisanottiin.
"Toimitusjohtajan pitää ymmärtää yrityskokonaisuus ja nähdä, mihin suuntaan yritystä pitää kehittää. tärkein tehtävä on tietenkin tehdä tulosta yhtiön omistajille. Ihmisten johtaminen on yhtä tärkeää, mutta myös kaikkein vaikeinta: luja voi olla, mutta samalla on oltava ehdottoman oikeudenmukainen. Vaikeatkin asiat pitää pystyä perustelemaan ja päätökset on tehtävä tasapuolisen harkinnan perusteella. Ennen kaikkea toimitusjohtajan pitää olla rehellinen omalle väelleen!"
Koko ei ratkaise
yhtiön menestystä
Kivimäkeä pitää houkutella linjaamaan Rautaruukin haasteita seuraavan kymmenen vuoden aikana.
"En minä halua astua seuraajani tontille. No, tärkeää on kustannustehokkuudesta huolehtiminen, jalostusasteen pitäminen korkeana, tuotteiden ja palvelun yhdistäminen sekä keskittyminen luontaiselle markkina-alueelle."
Rakenteellisia ratkaisuja kuten mahdollisia yhdistymiskuvioita Kivimäki ei halua arvioida.
"Pohjoismaissa, Puolassa, Baltiassa ja Luoteis-Venäjällä Rautaruukki on aika suuri teräsyhtiö ja monissa tuotteissa markkinajohtaja. Emme ole niin pieni, ettemmekö voisi elää hyvin nykykoollakin", hän muotoilee
Tämän hetken markkinatilannetta Kivimäki kuvaa varsin optimistiseksi, sillä teräksen hinnat ovat nousseet tasaisesti koko vuoden. Hän arvioi, että tuottajat voivat jopa nostaa hintoja vuoden 2004 ensimmäisellä neljänneksellä.
Suomen hurja lama
kovimpia kokemuksia
Uransa kovimmaksi paikaksi Kivimäki sanoo Suomen talouden lamavuodet 1990-luvun alussa. Ennen näkemättömän talousnousun vuosia seurasi yhtä jyrkkä pudotus: Suomen bruttokansantuote putosi 1991 yli kuusi prosenttia ja teräksen kysyntä Suomessa 40 prosenttia! Markan piti olla vahva ja vakaa, mutta sitten tulivatkin jyrkät kurssivaihtelut ja päälle markan devalvoituminen. Ne kaikki yhdessä romauttivat Rautaruukin omavaraisuusasteen 17,6 prosenttiin.
Eikä siinä vielä kaikki, sillä naapurimaa Neuvostoliittokin romahti. Samalla romahti myös Suomen kauppa Neuvostoliittoon. Se tuntui kipeästi Rautaruukissakin, kun asiakkaat eivät saaneet enää tilauksia idästä.
"Junavaunubisneksemme pysähtyi kuin seinään", muistelee Kivimäki.
Yksi mukavimpia muistoja on Kansainvälisen teräsjärjestön IISI:n kokous Helsingissä 1996, kun lähes koko maailman terästeollisuuden johto kokoontui Finlandia-talossa. Mukana oli muun muassa Euroopan suurimman teräsyhtiön Usinor-Sacilorin pääjohtaja Francis Mer, joka nykyään on Ranskan valtiovarainministeri. IISI:n kokouksen vaikutusvallasta sanottiin leikkisästi, että siellä oli koolla noin 250 miljardin euron liikevaihdon yritysjohto. Rautaruukki hoiti kokousjärjestelyt kaiketi hyvin, sillä Kivimäki on nykyään IISI:n kunniajäsen, yhtenä harvoista koko maailmassa.
Eläkepäivinä Kivimäkiä kutsuvat Lapin ladut ja Tammisaaren lähellä Bromarvissa sijaitseva vapaa-ajan asunto. Harrastuksiin kuuluvat edelleenkin veneily saaristossa, metsästys ja matkailu omaan tahtiin.
Keskiviikkona tapaaminen Raahessa
Keskiviikkona joulukuun 17. päivänä Mikko Kivimäki tapaa Raahessa eri sidosryhmien edustajia ja paikallisia vaikuttajia.
Rautaruukin hallituksen puheenjohtajan Jukka Viinasen isännöimään tapaamiseen on kutsuttu myös entisiä hallintoneuvoston jäseniä. Heidän joukkoonsa kuuluvat maaherrat Eino Siuruainen ja Ahti Pekkala.
