Voisiko seuraava näkymä olla totta Suomessa tulevaisuudessa? Työnantaja haluaa palkata koulutetun, kokeneen, kansainvälisissä ympyröissä kannuksensa hankkineen osaajan. Usean terävän hakijan joukosta yhtiö päätyy mielestään parhaaseen henkilöön – ja valitsee tehtävään 68-vuotiaan isoäidin.
Jotenkin noin uuden työntekijän hankkiminen voisi mennä, mikäli Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan hahmottelema eläkemalli tulisi käyttöön. Malli perustuu ajatukseen, että elinajanodotteen pidentyessä ja työhalujen säilyessä myös täysipainoisen työuran on luonteva pidentyä.
Etla esitteli maanantaina suunnitelmansa eläkejärjestelmän uudistamisesta ja työurien jatkamisesta yli nykyisen eläkeiän. Laitoksen tutkijat Jukka Lassila, Niku Määttänen ja Tarmo Valkonen ovat koonneet ehdotuksensa kirjaan Eläkeiän sitominen elinaikaan – miten käy työurien ja tulonjaon?
Jo tutkimuksen nimi kertoo, mikä on kantava näkemys. Vanhuuseläkkeet tulisi kytkeä kasvavaan aikuisiän elinajanodotteeseen. Seurauksena työurat pitenevät ja työeläkemaksut pienenevät. Pitemmät työurat lisäävät verotuloja, koska veropohja laajenee. Työeläkemaksujen alentuminen laskisi muun muassa kuluttajahintoja, jolloin palkansaajien ostovoima kohenee.
Voimassa oleva eläkejärjestelmä on luotu nykyistä lyhyemmälle elinajanodotteelle. Vanhuuseläkkeen ikäraja on 63 vuotta.
Etlan mallissa vanhuuseläkkeen raja nousisi tasaisesti elinajanodotteen kasvaessa. Se on järkevää, sillä ihmiset elävät pitempään ja pysyvät parempikuntoisina. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna syntyneiden elinajanodote on 77–83 vuotta.
Uudistuksessa on monia notkelmakohtia. Malli kannustaa eniten hyvätuloisia pidentämään uraansa. Vanhuuseläkeikää nostettaessa pääsyä työttömyysputkeen ja osa-aikaeläkkeelle rajoitetaan. Tämä heikentää pienituloisten asemaa ja lisää ikääntyvien työttömyyttä erityisesti suhdanneherkillä aloilla.
Etlan esitys on oivallisesti ajoitettu ”apupaketti” Jukka Pekkarisen johtamalle eläkeuudistustyöryhmälle sekä työmarkkinajärjestöille. Molemmilla pöydillä ovat esillä juuri Etlan pohdiskelemat asiat. Pekkarisen raportti julkaistaan loppuvuodesta. Työmarkkinajärjestöt aloittavat neuvottelut eläkeuudistuksesta syksyn kuluessa.
Kaikesta huolimatta Suomessa vaaditaan eläkejärjestelmän ohella valtava asennemuutos, että työnantaja todella tohtii palkata töihin 68-vuotiaan teräsmummon tai -vaarin. Suuntaus on viime vuosina ollut aivan toisenlainen.
Kokenutta työväkeä on työnnetty sadointuhansin työttömyysputken kautta vanhuuseläkkeelle, ja yli 50-vuotias on monen rekrytoijan mielestä työnhakijana liian vanha.
Työuran jatkuminen voi merkitä paljon myös työpaikoilla. Yrityksissä on samaan aikaan käytössä niin nuoruuden intoa kuin kokemuksen tuomaa viisautta. Suomen selviäminen tulevaisuuden haasteista vaatii työurien pidentämistä.