Kouvolassa vähennetään henkilöstöä heti kun viiden vuoden suoja-aika päättyy. Sama kohtalo odottaa monessa muussakin kunnassa. Päättäjät eivät uskalla puuttua rakennelakiin.
Kymenlaaksossa sijaitseva Kouvola on ensimmäinen kunta, joka ryhtyy vähentämään henkilöstöä heti kun kuntaliitoksen viiden vuoden irtisanomissuoja-aika päättyy. Kouvolassa jouduttiin kovan paikan eteen, kun rahoituspohja petti. Samanlaisia ajatuksia on vireillä monissa muissa kunnissa, sillä suoja-aika päättyy vuodenvaihteessa vajaassa kolmessakymmenessä kunnassa.
Vuoden 2009 Kouvolan kuntaliitos ei välttämättä ole suoraan syypää akuuttiin vähennystarpeeseen. Alue on kokenut kovia perusteollisuuden rakennemuutoksessa, kun kolme paperitehdasta on suljettu.
Menossa olevan kuntauudistuksen keskeisenä tavoitteena on kuntien toiminnan tehostaminen, järkevöittäminen ja oikea resursointi. Uudistukset uhkaavat kuitenkin vinoutua pahasti, kun merkittävä kustannustekijä on suojattu muutokselta.
Julkista sektoria ei päästä rationalisoimaan, kun keskeinen rakenteellinen tekijä on lukittu ja ketjutettu. Kansainvälisissä arvioissa Suomen julkista sektoria pidetään liian paisuneena, mikä ei muun tuotannon kannalta ole hyvä asia. Verorasite pysyy korkeana, eikä yksityinen palvelutuotanto pääse kehittymään.
Kouvolassa keskustellaan samoista asioista kuin Oulussa. Miten voidaan keventää palvelurakenteita, vähentää johtoporrasta ja madaltaa raja-aitoja? Mitä pitää tehdä, kun rakennemuutos jäytää ja tulopohja pettää, mutta henkilöstöön ei voi koskea?
Oulunkaan taantumassa ei ole kyse ohimenevästä suhdannevaihtelusta, vaan syvemmästä rakennemuutoksesta.
Työllisyystilanne heikkenee, verotulot romahtavat ja vanhushoivan tarve kasvaa. Oulussa tosin on nuorta väkeä, mutta erittäin korkea nuorisotyöttömyys. Oulussa on tehty uusi palveluverkkomalli ja solmittu valtuustosopimus, jossa sitoudutaan tiukkaan taloudenpitoon. Epäilys elää, että se ei riitä.
Oulussa on menossa jo toinen kierros henkilöstön irtisanomissuojassa. Ensimmäinen kausi alkoi 2009, kun Ylikiiminki liittyi Ouluun. Tämän osalta irtisanomissuoja päättyy tämän vuoden lopussa, mutta alkuvuodesta alkoi toinen viisivuotiskierros, kun uusi Oulu aloitti. Jos kuntauudistus etenee aloitettujen uusien selvitysten osalta tai valtioneuvoston mahdollisen pakkoperälaudan myötä, suojakierros alkaa taas alusta.
Eduskunta ei puuttunut kesällä hyväksytyssä kuntarakennelaissa irtisanomissuojaan. Ongelmat olivat tiedossa, mutta mikään puolue ei uskaltanut puuttua 440 000 kuntasektorin äänestäjän etuun.
Tilanne on hankala. Kuntien talousahdinko syvenee, sillä palkkamenot ovat puolet kuntien menoista. Henkilöstön asemaan ja palkkaharmonisointiin puuttuminen puolestaan jarruttaisi koko uudistusta. Edessä on siten erittäin vaikeita neuvotteluja, paikallista sopimista ja joustoja, jos suoja-aika säilyy.
Monet kansanedustajat ovat myös kuntapäättäjiä, joten heidän pitäisi uskaltaa tehdä oikeat johtopäätökset eduskunnassa.
Jokin liikahdus tarvitaan, että suma aukeaa.