Suomi pyrkii merkittäväksi akku-toimialan maaksi. Tavoite ei ole tuulesta temmattu. Kaivos- ja energiaosaaminen ja ennen muuta omasta takaa saatavat raaka-aineet luovat elinkeinolle hyvän pohjan.
Suomen tavoite nousta merkittäväksi akkutoimialan maaksi otti viime viikolla pitkän loikan eteenpäin.
Valtion kaivosyhtiö Terrafame kertoi loppuviikosta, että se rakentaa Sotkamon Talvivaaraan akkukemikaalitehtaan.
Alkuviikolla uutisoitiin, että kemian alan saksalainen jättikonserni BASF rakentaa akkumateriaaleja valmistavan tehtaan Harjavaltaan osana yhtiön laajempaa investointisuunnitelmaa.
Lisää uutisia on luvassa kunhan Keliberin litiumkaivoksen ja -jalostamon suunnitelmat Kaustisella etenevät toteutukseen. Toimintansa aloittaessaan siitä tulisi kertaheitolla Euroopan suurin litiumkaivos.
Akkutoimialan investoinnit tulevat suotuisaan ajankohtaan, sillä sähköautojen kysynnän ennustetaan kasvavan lähivuosina voimakkaasti. Ilmastonmuutos vaatii liikenteeltä nopeasti sähköiseen teknologiaan pohjautuvia ratkaisuja.
Päästövähennystavoitteiden toteuttamisessa suurkaupungit Euroopassa ovat jo kertoneet suunnitelmista, joilla aiotaan rajoittaa polttomoottorilla toimivien autojen käyttöä. Uusiutuvan energian käytön lisääminen puolestaan kasvattaa sähköverkkoon liitettävien akkujen tarvetta.
Suomella on tarjottavana akkutoimialalle vahvaa geologista tutkimustietoa sekä kaivos- ja energia-alan osaamista. Ennen muuta Suomessa on akkuteollisuuden tarvitsemia raaka-aineita nikkeliä, kobolttia ja litiumia. Investoijien kannalta tilannetta voi pitää varsin otollisena.
Odotettavissa on, että akkujen ja niihin käytettävien raaka-aineiden tarve markkinoilla kasvaa nousujohteisesti tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Juuri tuosta kasvavasta siivusta Suomenkin on järkevää hakea omaa osuutta. Vain vauhdin nopeus voi yllättää.
Akkumateriaalitehtaiden raaka-ainesyöttäjän lisäksi seuraava askel olisi itse akkutuotannon aloittaminen. Tässäkin suhteessa Suomi on hyvissä asemissa varteenotettavana investointikohteena.
Alkuvaiheessa akkuihin liittyvää korkeampaa lisäarvoa olisi kennovalmistus ja kierrätyksen hyödyntäminen.
Valtaosa eli 80 prosenttia maailman akuista valmistetaan Aasiassa, vaikka Euroopassa on monipuolista akkuteknologista osaamista.
EU:n tavoitteet kehittää kestävää ja turvallista akkuosaamista Euroopassa tukevat Suomen elinkeinopoliittisia tavoitteita nostaa oman akkuklusterin jalostusarvoa ja luoda siitä seuraava menestystarina.
Suomi julistautuu mielellään pyrkivänsä milloin minkin toimialan maailmanvalloittajaksi, mutta monipuoliselle tulevaisuuden tarpeisiin vastaavalle akkuekosysteemin rakentamiselle löytyy katetta.
Sotkamon akkukemikaalitehtaan aluetaloudelliset vaikutukset ovat merkittävät. Kaupallisen tuotannon vuonna 2021 aloittava uusi tehdas on noin 240 miljoonan euron investointi. Rakennusvaihe työllistää arviolta 600 henkeä ja valmis tehdas noin 150 henkeä.
Niin uskomattomalta kuin se Kainuussa saattaa tuntuakin, alueen merkittävä ongelma on työvoimapula.