Vaikka kuivuuden haitat näkyvät jo luonnossa esimerkiksi ennen aikojaan kellastuneina koivuina, on pitkään jatkunut lämmin sää antanut potkua niin kasvi- kuin eläinkunnankin kukoistukselle.
Kulunut kesä onkin ollut paikkapaikoin ennätyslämmin. Ilmatieteen laitoksen keskilämpötilatilastot kertovat, että kesä oli yksi kuumimmista yli sataan vuoteen. Myös auringonpaistetta kertyi tavallista enemmän. Lapin sateita lukuunottamatta sademäärä jäi maassamme tavanomaista pienemmäksi. Erityisen kuiva oli elokuu ja vasta kuukauden viimeisten päivien sateet nostivat sademäärää jonkin verran.
Lämpö on innostanut etenkin hyönteiset ja linnut ahkeriin suvunjatkopuuhiin. Esimerkiksi perhosia on vielä lennossa paljon, sillä Oulun korkeudellakin on ehtinyt kehittyä kesän aikana jopa kolme perhospolvea.
"Linnuissa etenkin urbaanit lajit kuten varpunen ja viherpeippo ovat ehtineet tehdä hyvinkin kolme poikuetta, pulut vielä enemmänkin. Niillä lisääntymisen innokkuuden ratkaisee etenkin se, miten hyvin ravintoa on saatavilla", kertoo Oulun yliopiston eläinmuseon konservaattori Eero Lindgren.
Luonnon kukoistus on ollut hyvää aikaa myös tuholaisille. Puutarhurit ovat olleet helisemässä kirvojen ja kaalikoiden kanssa.
"Myyrilläkin on menossa nouseva vaihe. Ensi talveksi on puutarhakasvit syytä suojata hyvin", Lindgren neuvoo.
Pitkät lämpimät voivat myös sekoittaa joidenkin eläinten talveen valmistautumista. Vaikka päivän pituus onkin määräävä seikka, saattaa esimerkiksi riekon ja jäniksen talviasun vaihto lämpimänä syksynä viivästyä.
Kaloille selvästi keskimääräistä lämpimämmistä vesistä on Lindgrenin mukaan vain hyötyä. Esimerkiksi Oulujärvellä nuorin muikkupolvi on kasvanut erittäin hyvin, joten talveksi voidaan odottaa runsaita nuottasaaliita.
Puolukkakin kukkii
Pihlajan ohella myös puolukka pukkaa kukkaa paikoitellen jo toista kertaa tälle kesälle. Intendentti Merja Siuruainen Oulun yliopiston kasvitieteellisestä puutarhasta arvelee, että puolukan kukinnasta tuskin tulee niin runsasta, että se haittaisi seuraavan vuoden marjasatoa.
"Sen verran voidaan ennustaa, että pihlaja tuskin tekee ensi kesänä kovin runsasta satoa, koska sillä on nyt niin runsas marjavuosi. Jos syksystä tulee normaali, monilla kasveilla on ensi kesänä runsas kukinta.", Siuruainen sanoo.
Lämpimät päivät ja hallattomat yöt hämäävät etenkin joitakin eteläisiä kasveja, jolloin kasvu voi jatkua liian pitkään. Pakkasten tullessa versot saattavat paleltua.
"Enemmän lämpimästä kesästä on kuitenkin ollut kasveille hyötyä kuin haittaa. Se näkyy selvästi meidänkin puutarhassamme, jossa kasvit ovat kukoistaneet, kun niitä on kastelulla vähän autettu. Esimerkiksi Amerikasta kotoisin olevalla tammella on ollut todella hyvä kasvukausi, joten se saattaa selvitä hyvin talven yli", Merja Siuruainen iloitsee.
Omenastakin on saatu mukavasti satoa. Eteläisten hyötykasvien menestymisessä on syytä kuitenkin yhä laskea pohjoisessa enemmän uusien, kestävien lajikkeiden varaan kuin uskoa pitkien ja lämpimien kesien tulleen jäädäkseen.