Jos elämään suhtautuu kielteisesti, voivat mennä ikä ja terveys. Myönteinen asenne ja avoin mieli ovat pitäneet Kasvin pariskunnan vireänä pitkään.
Missä piilee 80-vuotiaan Antero Kasvin vireyden salaisuus? Se voi olla tunnin aamulenkki, jonka Antero tekee päivittäin vaimonsa, 79-vuotiaan Leena Kasvin kanssa.
Merkityksetöntä on tuskin sekään, että turkulaisen Kasvin pariskunnan seurassa nauru raikaa ja juttu lentää.
Leena Kasvi on vakuuttunut, että pienistä ei kannata valittaa ja asenne ratkaisee. Sen hän huomasi myös, kun toimi vuosikymmeniä vanhainkodin yöhoitajana:
– Positiiviset ihmiset pärjäävät, Leena Kasvi uskoo.
Ajatukselle löytyy katetta tutkimuksista.
Laajoihin kansainvälisiin aineistoihin perehtynyt professori ja Kansanterveyslaitoksen entinen pääjohtaja Jussi Huttunen. sanoo, ettei pitkän iän kannalta ole yhdentekevää, mitä ihmisen pään sisällä liikkuu.
Huttusen mukaan ihmisen sisäinen maailma, kuten kokemukset, arvot, luonne ja asenteet vaikuttavat siihen, miten pitkään ihminen elää. Pessimisti ei pety, mutta saattaa kuolla varhain.
Huttunen muistuttaa, että optimisti elää paitsi pidemmän, myös onnellisemman elämän kuin kyyninen pessimisti, joka pahimmassa tapauksessa viittaa kintaalla terveellisille elintavoille.
Mikä sitten on pitkän iän salaisuus? Kunnon vastaus on pitkä, mutta lyhyt kuuluu näin: elä terveellisesti.
– Perimällä on pienempi merkitys kuin yleisesti mielletään. Geenit ikään kuin lavastavat elämän näyttämön. Tärkeintä on, mitä lavalla tapahtuu, Huttunen summaa.
Hän toteaa, että perimän vaikutus voi muuttua määrääväksi, jos kantaa jollekin vaaralliselle sairaudelle altistavaa geeniä. Ihminen voi kuitenkin vaikuttaa Huttusen mukaan paljon elinikänsä pituuteen.
Tärkeysjärjestys on selvä: pahin terveysriski on tupakka. Jos polttaa askin tupakkaa päivässä, se lyhentää Huttusen mukaan elinikää lähes 10 vuodella. Hyvänä kakkosena tulevat päihteet.
Jos välttää tupakkaa ja alkoholia, mutta muistaa vaalia sosiaalisia suhteita, voi päästä jo pitkälle.
Terveellinen ravinto, liikunta ja toimiva terveydenhuolto edistävät terveyttä ja pitkää ikää.
Antero Kasvilla ei ole minkäänlaista lääkitystä. Hänen elämäntapansa eivät kuitenkaan ole olleet yltiöterveellisiä.
Tupakanpolton hän aloitti armeijan jälkeen ja lopetti nelikymppisenä, kun oma poika alkoi saarnata tupakan terveyshaitoista. Loppuvaiheessa Kasvi poltti neljä askia päivässä, mutta lopetti kertaheitolla.
Absolutisteja Kasvit eivät ole, ja ravinto on tavallista suomalaista kotiruokaa.
– Ruokaa olen syönyt aina, kun sitä on jossain tarjolla. Sillä tavoin pysyy vatsa kunnossa, Antero Kasvi kehaisee.
Hän ajoi työkseen rekkaa pitkin Eurooppaa. Leena Kasvi puolestaan teki kolme vuosikymmentä pelkästään yövuoroja, ja nukkui työvuoroviikkoina 4–5 tuntia aamupäivisin.
– Ei silloin ehtinyt olla väsynyt!
Kaiken ohessa Kasvit kasvattivat aikuisiksi kaksi lasta.
Kasvien vahvuutena on ollut se, että he ovat aina valmiina oppimaan uutta. Antero Kasvi toimii Turun eläkkeensaajat ry:n it-vertaisohjaajana ja päivittää yhdistyksen nettisivuja.
– Meillä on sellainen asenne, että jos sen on joku muukin tehnyt, niin kyllä mekin se opimme, Antero Kasvi kuvailee.
Tietokoneiden salat pariskunta opetteli pikku hiljaa tyttärenpojan avustuksella sen jälkeen, kun ensimmäinen "pönttö" tuli taloon.
Elämä ja sen pituus on aina jossain määrin sattuman sanelema juttu.
Jussi Huttunen toteaa, että väestön keskimääräiseen terveyteen sattuma vaikuttaa vain vähän, mutta yksilön kohdalla tilanne on toinen. Liukkaalla tiellä vastaan tuleva rattijuoppo voi muuttaa yhdessä hetkessä kaiken.
Sattumakin on pelannut Kasvien kanssa samalla puolella. Kun he lomailivat vuonna 2004 muutaman viikon Thaimaassa, paluulento lähti päivää ennen kuin tuhoisa tsunami iski lomarannalle.
Elinikään vaikuttavat myös seikat, joihin ei välttämättä pysty juuri vaikuttamaan.
Hengitysilman puhtaus ja pienhiukkaset voivat horjuttaa terveyttä paljonkin asuinpaikasta riippuen. Merkitys voi olla jopa kaikkia muita tekijöitä suurempi esimerkiksi Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan suurkaupungeissa.
– Euroopankin suurkaupungeissa ilmansaasteet ja -epäpuhtaudet voivat vähentävät elinikää 1–1,5 vuodella, Huttunen tietää.
Harva haluaa elää ikuisesti, mutta ihmismieltä kiehtoo ajatus siitä, miten vanhaksi ihmisen oikein olisi mahdollista elää.
Huttusen mukaan ihmisiälle näyttäisi olevan katto, ja se on 120 vuotta. Maailman vanhimmaksi elänyt ihminen oli 122-vuotiaana kuollut ranskalainen Jeanne Calment, mutta kukaan muu ei ole todistetusti rikkonut 120 vuoden rajaa.
– Se näyttäisi olevan ehdoton yläraja, jollei jotakin radikaalia uutta keksitä, Huttunen sanoo.
Tieteen isoihin kysymyksiin kuuluukin se, löytyykö vielä joskus geeni, jota muuttamalla elinajanodote voisi oleellisesti nousta. Tällä hetkellä näyttää Huttusen mukaan siltä, että geeneihimme on rakennettu elinikää rajoittava "luja paksu katto".
– Lajin menestyksen edellytys on ollut se, että täältä aikanaan kuollaan pois, Huttunen toteaa.
Hän toteaa, että ikivanhoja ihmisiä on ollut aina, mutta se mikä on noussut, on elinajanodote. Yhä useammat elävät nykyisin lähemmäs ihmisen "kattoikää".
Jussi Huttunen on itse 77-vuotias, edelleen aktiivinen alansa asiantuntija. Mikä on se voima, jolla hän on pötkinyt näin pitkälle elämän urilla?
– Optimismi, uteliaisuus ja seurallisuus. Optimisti uskoo, että tiedon avulla maailmaa voi muuttaa aina vain paremmaksi.
Vain yksi elänyt yli 120 vuotta
Maailman pisimpään elänyt ihminen oli ranskalainen Jeanne Louise Calment, joka eli 122-vuotiaaksi. Toiseksi vanhin tähän mennessä on ollut 119-vuotiaaksi elänyt yhdysvaltalainen Sarah Knauss,
116- tai 117-vuotiaiksi on elänyt vain muutama ihminen, mutta 115-vuotiaina kuolleita on jo enemmän.
Suomen vanhin, Lempi Maria Rothovius eli lähes 113-vuotiaaksi.
Korkein elinajanodote on Japanissa. Seuraavina tulevat Sveitsi, Singapore, Australia, Espanja, Islanti, Italia, Israel, Ruotsi ja Ranska.
Japanilaisten eliniänodote on 83,7 vuotta. Viimeisellä sijalla on Sierra Leone, 50,1. Suomi on sijalla 21.
Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna syntyneiden poikien elinajanodote oli Suomessa 78,7 ja tyttöjen 84,2 vuotta.