Elokuun illat pimenevät yhä tummemmiksi, mutta elohopea killuu sinnikkäästi korkealla. Monen suomalaisen kokemus on se, että pitkään jatkunut kuumuus tuskastuttaa. Yöllä ei meinaa saada unta, ja päivällä on vetämätön olo.
"Lämpö vähentää ihmisen aktiivisuutta ja silloin alkaa helpommin laiskottaa", vahvistaa professori Olli Vuolteenaho Oulun yliopiston fysiologian laitokselta.
Hellejakson aikana toimiva ilmastointi helpottaa työpäivien arkea, sillä kuumuus on passivoiva työkaveri.
"Koska liikkuminen ja työnteko tuottaa sisäisesti lämpöä, ihminen välttää huomaamattaankin rasitusta kuumalla kelillä. Ihminen on aktiivisempi vähän viileässä kuin lämpimässä", kuvailee Vuolteenaho.
Helle herpaannuttaa autoilijaa
Poliisien arjessa helle näkyy siinä, että alkoholin kulutus lisääntyy kuumalla kelillä. "Jonkun verran pitkä hellekausi näkyy alkoholin haittavaikutuksien lisääntymisenä, mutta mistään dramaattisesta muutoksesta ei ole kyse", arvioi komisario Markus Kiiskinen Oulun poliisista.
Onnettomuuslukujen ja hellejakson välille Kiiskinen ei vetäisi vahvaa yhteyttä.
"Ihmiset ovat lomakaudella enemmän liikekannalla, ja liikennerikkomuksia tapahtuu kesäkaudella yleensäkin useammin kuin talvella. Niihin kuuluvat myös törkeät tapaukset. Pitkäaikainen hellejakso saattaa ehkä välillisesti vaikuttaa liikennerikkomuksiin", pohtii Kiiskinen.
Helteellä autoilevien kannattaa kuitenkin tarkkailla omaa olotilaansa. "Tarkkaavaisuus herpaantuu helteellä herkemmin kuin viileällä ja nukahtamisen riski on suurempi", kommentoi Sirkku Laapotti Turun yliopiston psykologian laitokselta.
Liikennepsykologian tutkimusryhmässä mukana oleva Laapotti toteaa kuitenkin, että helteen vaikutusta liikennekäyttäytymiseen ei ole tutkittu.
"Nyt on kuitenkin ollut paljon kolareita ja tappoja. Tulee mieleen, että johtuuko se osittain siitä, että helteeseen aletaan jo tuskastua."
Kuumuus kietoutuu kuljettajan ympärille erityisesti ilmastoimattomassa autossa. "Jos tietää, että on taipuvainen tuskastumaan kuumuudesta, ilmastoitu auto on parempi valinta", miettii Laapotti.
Kuumuuden sietokyvyssä eroja
"Se, miten ihminen kokee kuumuuden tai kylmyyden, on tavattoman yksilöllistä. Joku inhoaa hellettä ja toinen rakastaa sitä", pohtii kognitiivisen tieteen professori Christina Krause Helsingin yliopiston psykologian laitokselta.
"Yksilön oma kokemus vaikuttaa puolestaan siihen, miten kykenee toimimaan kuumuudessa", Krause pohtii.
"Elimistön tärkein mekanismi lämmönsäätelyssä on hikoilu. Silloin iholta haihdutetaan vettä, ja se jäähdyttää elimistöä", kuvailee Vuolteenaho.
Hikoilun takia kuumalla kelillä täytyy huolehtia siitä, että elimistö saa tilalle tarpeeksi vettä ja suoloja. Vuolteenahon mukaan kehoa viilentää tehokkaasti myös se, että ihoa ympäröivä ilma tai vesi laitetaan liikkeeseen. Tämän voi saa aikaan esimerkiksi sähköisellä tuulettimella tai sopivan leppoisalla pyörälenkillä.