Prahan ykköshotelleissa käyskenteli torstaiaamuna tyytyväisiä miehiä ja naisia. Nato-perheeseen kutsun saaneiden seitsemän maan valtionpäämiehet ja hallitusten edustajat jakoivat mielellään huojentuneita kommentteja.
Yksi heistä oli Viron pääministeri Siim Kallas, joka oli valtuuskuntansa kanssa majoittunut Prahan kukkuloilla sijaitsevaan hotelli Prahaan, joka on kuin palanen sosialistisen rakentamisen historiaa. Kallas vastaili Kalevan kysymyksiin sviitissään, jossa oli tunkkaiset kokolattiamatot, tummanruskeat paneelit ja nukkaiset kangastuolit.
Siim Kallasin hyvää tuulta oli silti vaikea horjuttaa torstaina. Hänen mukaansa Viron liittyessä läntiseen sotilasliittoon päättyy epävarmuuden aika, joka alkoi jo kuusi vuosikymmentä sitten, kun Viro liitettiin väkivalloin Neuvostoliittoon. Muistot miehitysajasta herättävät pääministeri Kallasin mieleen yhä kipeitä muistoja.
Viro hypähtää vuoden 2004 alusta harmaalta vyöhykkeeltä turvattuun lintukotoon. Se saa voimakkaita liittolaisia ja pääsee tehokkaaseen organisaatioon, jossa ei ole sisäisiä konflikteja - kun unohdetaan Kreikan ja Turkin erimielisyydet, Siim Kallas lisää.
Kallasin puheissa toistuu suoraan tai epäsuorasti syy, minkä takia Viro hakeutui Naton siipien suojiin. Hänen mukaansa on selvää, että suhteet Venäjän kanssa normalisoituvat, kun mahdollisuus spekuloida Viron asemasta päättyy.
Pitkin 1990-lukua Viron politiikan ja talouden keskeisillä paikoilla ollut Kallas sanoo, että Venäjän-suhteiden paranemisesta tulee kaiken aikaa uusia merkkejä.
Viime aikoina Venäjä ei ole enää pitänyt meteliä Viron Nato-haaveista ja suhteille on löytynyt yhä lisää sopimuksiin naulattua pohjaa. Kuukausi sitten maat allekirjoittivat sopimukset eläkkeistä, vankien vaihdosta ja kaksoisverotuksesta. Seuraavaksi on vuorossa sopimus niin sanotusta kaupan suosituimmuusasemasta. Mahdollisuuksien rajoissa on Kallasin mukaan, että myös hankalin asia eli rajasopimus allekirjoitetaan talven aikana.
Siim Kallas on sen verran kokenut poliitikko, ettei edes juhlapäivänä erehdy jakamaan neuvoja Suomelle. "Jos olisin poliittinen toimittaja, analysoisin Suomen tilanteen, mutta kun olen hallituksen päämies, on minun sanottava, että kunkin maan on tehtävä omat turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa", Kallas muotoilee kieli keskellä suuta.
Kallas muistuttaa, että Viro ei onnistunut Suomen tavoin säilyttämään itsenäisyyttään toisen maailmansodan tiimellyksessä. Tästä kumpuaa hänen mukaansa naapurusten erilainen asennoituminen sotilasliittoihin.
Suomi on ollut keskeisessä asemassa Viron puolustusvoimien rakentamisessa. Pääministeri Kallas vakuuttaa, että yhteistyö jatkuu, vaikka Virosta tulee Naton jäsen. Yhteistyölle ei hänen mukaansa ole esteitä myöskään Naton puolelta.
Viro joutui aloittamaan armeijansa rakentamisen nollapisteestä, sillä se ei ottanut vastaan ensimmäistäkään kivääriä tai kranaattia entiseltä Neuvostoliitolta.
Kallasin mukaan ratkaisu oli periaatteellinen: Viro ei halunnut antaa vaikutelmaa, että se on yhä osa Venäjän valtapiiriä.
Viron tulevan Nato-armeijan suurimmat puutteet löytyvät pääministeri Siim Kallasin mukaan juuri kalustopuolelta. Seuraavaksi ostoslistalla on ilmatorjuntatykkien hankkiminen. Venäläisiä aseita ei Viro osta. Ei tosin enää Kallasin mukaan periaatteellisista syistä vaan siksi, etteivät ne ole luotettavia.
Nato ei subventoi jäsenmaiden aseostoja, vaan tavara on hankittava käypään markkinahintaan.
Siim Kallas lähtee kotimatkalle Naton jäsenkutsu taskussaan. Varsinaiset jäsenyysneuvottelut liittymisehdoista alkavat vasta Prahan kokouksen jälkeen.
Viro ei Kallasin mukaan esitä mitään erityisehtoja. Hänen mukaansa on selvää, ettei Nato sijoita rauhan aikana ydinaseita ja joukkoja Viroon. Sotatilanne on asia erikseen, Siim Kallas lisää.