Suomen kansa ikääntyy ja väestöllinen huoltosuhde heikkenee. Tilanne on väistämätön suurten ikäluokkien saavuttaessa kovaa vauhtia eläkeiän ja syntyvyyden pysytellessä jo neljättä vuosikymmentä uusiutumistason alapuolella.
Väestöllinen huoltosuhde kertoo käytännössä sen, paljonko maassa on huollettavia lapsia, nuoria ja eläkeläisiä sataa työikäistä kohden.
Euroopassa on tällä hetkellä maita, joissa tilanne on huoltosuhteen osalta heikompi kuin Suomessa, mutta meillä huoltosuhde nousee nyt muutamassa vuosikymmenessä varsin nopeasti.
"Ihan pahimmassa tilanteessa ei ihan vielä olla, mutta Suomen huoltosuhde on nousemassa Euroopan kärkeen. Taas kun siitä mennään pari vuosikymmentä eteenpäin, nousee muita maita, jotka ajavat Suomen ohi", toteaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo ja sanoo väestön nykyisen ikäkehityksen luovan paineita muun muassa terveydenhuollolle.
"Päätöksentekijöiden pitäisi arvioida, että pitäisikö tehdä jotakin. Ainakin siihen pitää jollain tavalla varautua, ja päättäjiltä pitäisi tietysti löytyä siihen lääkkeet."
Suomalaisten eliniän jatkumista Markus Rapo pitää sinänsä riemuvoittona. Ihmisten eläminen entistä vanhemmiksi kertoo muun muassa lääketieteen kehityksestä.
"En näe väestön ikääntymistä uhkakuvana tai kielteisenä asiana. Mutta jos on paljon eläkeläisiä ja heidän määrä kasvaa rajusti, niin aikaa myöten joutuvat eläkejärjestelmät ja niiden kestävyys puntariin. Ensimmäisenä kysyisin valtiovarainministeriöstä, että ollaanko siellä huolissaan tällaisesta kehityssuunnasta", yliaktuaari sanoo.
Alle 15-vuotiaiden määrän nopea nousu edellyttäisi Suomessa syntyvyyden nopeaa kasvua tai maahanmuuton nopeaa lisääntymistä sekä sitä, että maahanmuuttajat olisivat nuoria ja saisivat lapsia Suomessa.
"Se vaatisi jo aikamoista siirtolaisuusaaltoa Suomeen", Rapo huomauttaa.