Itänaapuristammeon vuosikymmenien ajan kasvanut pelaajia, joiden taitotaso hivelee silmää. Aleksandr Maltsev, Valeri Harlamov, Sergei Makarov,Igor Larionov, Ilja Kovaltshuk, Aleksandr Ovetshkin... Heitä on niin monta.
Olemme saaneet nähdä mestarillisia harhautuksia ja kauniita sommitelmia, jotka täyttävät kaikki taideteoksen tunnusmerkit.
Nyt Venäjältä kantautuu ikäviä uutisia. Joukkueessa pelaa mies nimeltään Jevgeni Artjuhin, joka ajaa kaukalossa kaikkea liikkuvaa sääntöjen rajamailla tai oikeastaan niiden ulkopuolella. Sunnuntaina Artjuhinin ylikovan pelitavan sai kokea tshekki Karel Rachunek, joka sai ammottavan haavan takaraivoonsa.
Muta kuka tai mikä on tämä 195-senttinen ja 114-kiloinen habitukseltaan rosvopäällikköä muistuttava venäläispelaaja, joka on vienyt kaukaloiden perinteisen koodiston kyseenalaiselle maaperälle. Takana on 199 NHL-ottelua, joissa 313 jäähyminuuttia. Mies, joka maine on niin kyseenalainen, etteivät NHL:n tappeluihin erikoistuneet goonit halunneet mitata venäläisgoljatin nyrkkien iskukykyä.
Jääkiekossa korostetaan aina vastustajan kunnioittamista. Artjuhinista puhuttaessa näin ei ole. Hänelle kaikki on mahdollista, mutta vain pahassa.
Kun Artjuhin oli mätkinyt paljailla nyrkeillään EHT-ottelussa Sami Lepistön, Mikko Koivun ja Tuomo Ruudun jäänpintaan, hän antoi Sovjetski Sport -lehdelle haastattelun.
"Ensin tuli yksi mies päälle, sitten toinen ja sitten kolmas. Sitten ne loppuivat."
Artjuhin voi nauttia kunnioitusta omiensa joukossa, mutta muut halveksivat häntä. Kun Tshekki-Venäjä peli oli päättynyt, ja kansallishymni kuunneltu, Artjuhin sai huomata, ettei kättelyjono ole häntä varten. Neljä ensimmäistä tshekkiä nimittäin laskivat kätensä nopeasti alas, kun venäläisjätti tuli kohdalle. Tämä riitti Artjuhinille, ja Rachunekin teilannut mies päätti lähteä omille teilleen.
Kättelemättä jättäminen on MM-kisoissa ennennäkemätöntä. Yksittäistapauksia näkee silloin tällöin, kuten maailmacupissa 2004, jolloin USA:n Chris Chelios ei suostunut hävityn ottelun jälkeen tarjoamaan kättään Ville Niemiselle.
Bratislavan MM-kisoissa pelataan nyt niin kovaa peliä myös kaukalon ulkopuolella, että reilun pelin säännöt ovat unohtumassa. Ottelun jälkeen Tshekin valmentaja Alois Hadamczik ei suostunut istumaan virkaveljensä Vjatseslav Bykovin viereen vaan komensi väliin tulkkinsa. Miehet nakkelivat kansainvälisessä lehdistötilaisuudessa toisilleen asiattomuuksia, joita tulkit eivät simultaanisti kääntäneet.
Yksi sitaatti käännettiin.
"En valitse enää ikinä joukkuetta, jossa ei ole yhtään tappelijaa", Hadamczik julisti.
Muistettakoon, että leijonissa kiekkoilee yksi 172-senttinen ja 75-kiloinen nuorukainen, jonka fyysiset ominaisuudet ovat Artjuhiniin verrattuna kuin eri planeetalta. Jos Mikael Granlund onnistuu tekemään maalin tai pari Venäjän verkkoon, Artjuhin voi saada ulkoavaruudesta päähänsä kummallisen signaalin. Onnistuessaan missiossaan hän saa aikaan hirveää jälkeä.
Aivan liian hirveää.