Ensi lauantaina eli Snellmanin päivänä järjestettävä Rantsilan pitäjäkirjapäivät on paitsi omakustanne- ja pitäjäkirjojen näytönpaikka myös laajemminkin paikallisen identiteetin, perinteiden ja luovuuden puolestapuhuja.
Näin asian näkee ainakin tapahtuman puuhamies Kari Blomster, joka toivoo nyt toista kertaa järjestettävän päivän lisäävän ihmisten kiinnostusta paikalliskulttuuriin.
Ite- tai kansantaiteesta patsaidensa ansiosta laajemminkin tunnettu Rantsila nostattaa pitäjäkirjapäivien ansiosta paikalliskirjallisuuden merkitystä.
"Raikkaan salilla on esillä paikallisen kirjallisuuden kaksi linjaa: yksilölliset omakustantajat ja yhteisölliset pitäjäkirjat", kertoo Blomster.
Kansantaide näkyväksi
Näkyminen on tärkeää, sillä kansan keskuudessa syntyvä kulttuuri tulee vain harvoin merkitykselliseksi, vaikka toisinkin voisi olla.
"Kansantaiteilija Matias Keskisen Kekkos-patsaan kohtalo vuonna 1989 Oulussa on meillä lauantaina esillä. Keskisen Kekkosen pää oli vähän aikaa valtakunnallisestikin merkittävä kansantaiteen ilmiö. Se on hyvä esimerkki siitä, miten voi käydä, jos paikallinen kulttuuritoiminta löytää oikeat kokijat oikeassa paikassa", Blomster kuvailee.
Ouluun sijoitettu Kekkos-patsas mureni palasiksi Oulun Oritkarin kohdalla, kun sitä oltiin siirtämässä takaisin Vuolijoelle Neuvostoliiton presidentin Mihail Gorbatshovin Oulun-vierailun takia.
"Itse olen nuoruudessani runoillut ja säveltänyt tästä aiheesta. Nyt on aika vetää esille aiheeseen liittyvät laulut. Olin myös yhteydessä Limingassa asuvaan Matti Ollikaiseen, joka teki 1989 Kekkos-patsaan kohtalosta dokumentin, joka näytetään Rantsilassa lauantai-iltana."
Blomster ja Ollikainen ehtivät monien muiden tavoin kerätä Kekkos-patsaan jäännöksiä ennen kuin Keskisen työ päätyi murskattuna jonkin asvalttitien pohjaksi.
"Itselläni on autotallissa pari patsaan palasta ja Ollikaisen Matilla 150 kiloa Limingassa. Nämä palaset ovat esillä lauantaina Rantsilassa", sanoo Kari Blomster.