Yli-Ii Museoiden perustamisinto on hiipunut Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Valtion osuuksien jämähtäminen 1990-luvun alkuun on harventanut museoiden rakentamista. 90-luvun aikana museoita perustettiin 95. Suomessa on oma museo jokaista 500 asukasta kohti.
Suomi pitää silti paikkansa museoiden maana. Museoissa käy vuodessa viisi miljoona ihmistä. Noin 20 prosenttia kävijöistä on suomalaisia. Euroopan suurissa turistikohteissa enemmistö kävijöistä on ulkomaalaisia turisteja.
Museoita perustetaan aalloittain. Yhteiskunnallinen tilanne määrää sen millaisia museoita kulloinkin perustetaan. Tällä hetkellä uudet museot keskittyvät usein ympäristöllisten kysymysten ja luonnonsuojelun ympärille.
"Myös Kierikki-keskus on esimerkki tällaisesta luonnon kokonaisvaltaisesta lähestymisestä museoissa", pääsihteeri Anja-Tuulikki Huovinen Suomen museoliitosta sanoo.
Kierikillä jo useita palkintoja
Viime kesänä valmistunut Kierikkikeskus kilpailee vuoden 2003 Euroopan vuoden museo -tittelistä. Palkinnon myöntää European Museum Forum. Kilpailussa ovat mukana vuonna 2001 valmistuneet museot. Kierikki kisaa palkinnosta kovassa sarjassa, sillä mukana ovat kaikki Euroopan johtavat museot.
Suomesta kilpailuun osallistuu Kierikin lisäksi Lahden uusittu urheilumuseo.
Lyhyen aukiolonsa aikana Kierikki on saanut pohjoissuomalainen rakennusteko 2001 -palkinnon ja sekä palkinnon puurakentamisesta vuonna 2002.
Kierikkikeskus avattiin viime kesänä. Tuolloin kävijöiden huomion keskipisteessä oli kivikautinen kylä. Tänä kesänä suosituimmaksi kohteeksi on noussut Kierikin päärakennus.
"Tämä puurakennus kiinnostaa ihmisiä eniten", keskuksen johtaja Leena Lehtinen kertoo.
Ohjelmapalveluita tarvitaan lisää
Kesäkuukausina Kierikissä vierailee 2 000-3 000 kävijää kuukaudessa. Kävijöitä on suunnilleen yhtä paljon kuin viime kesänä. Talvella kävijämäärä putoaa lähes puoleen.
Lehtisen mukaan Kierikkiin tarvitaan ohjelmapalveluita talvikävijöiden lisäämiseksi. Myös kivikautiseen kylään halutaan ohjelmatarjonnan avulla lisää kävijöitä. Talven varalle suunnitellaan muun muassa tonttupolkua ja pikkujouluohjelman kehittelyä.
Lehtisen mukaan ongelmana on ohjelmapalveluiden puute.
"Tällä seudulla on hyvin vähän ohjelmapalveluita järjestäviä yrityksiä, ja siksi joudumme tekemään kaiken itse."
Eteen nousevat myös Kierikin omat resurssit. Keskuksessa on siivooja ja toimistotyöntekijä mukaan laskettuna yhteensä seitsemän työntekijää. Toimistotyöntekijän pestin jatkuminen ensi vuonna on vielä epäselvää.
Kierikki elää lähes kokonaan kunnallisten varojen turvin. Tänä vuonna keskus on pysynyt budjetissaan hyvin, mutta näillä resursseilla varaa suureellisiin suunnitelmiin ei ole.
Lehtinen on tyytyväinen Kierikin tämän kesäisiin kävijämääriin. Hänen mielestään myös keskuksen kehittelysuunnitelmissa on tärkeintä pitää järki kädessä.
"Meillä on tällä hetkellä hyvä perusta, josta museota kehitetään linjan mukaisesti. Mihinkään striptease-kilpailuihin me emme julkisuuden saamiseksi ryhdy", Lehtinen toteaa.
Kivikautisen kylän vetovoimaa pyritään parantamaan opastuksen lisäämisellä. Tämän kesän aikana ympäristökeskus rakentaa alueelle opastekyltit. Lehtisen mukaan myös oppaalle olisi kysyntää.
"Olemme saaneet palautetta, jossa kivikautiseen asumukseen toivotaan viime kesän tapaan opasta ja nokipannukahvien keittäjää. Tänä vuonna meillä ei työvoiman vähyyden vuoksi ole olut mahdollista pitää opasta siellä."
Kivikautiseen kylään valmistuu tänä kesänä alkuperäislöydösten mukaan suunniteltu ja rakennettu kivikautinen rivitalo. Lisääntyvät tilat mahdollistavat suurempien tilaisuuksien järjestämisen keskuksessa. Tällä hetkellä Kierikistä kysytään opastuksen lisäksi erityisesti koululaisille tarkoitettuja opetuspaketteja.