riitta.korkeakivi@kaleva.fi
Millaisia maahanmuuttajia Suomi tarvitsee? Filippiiniläisten sairaanhoitajien palkkaaminen Suomeen on hyvä esimerkki täsmätuonnista alalle, jossa on suuri työvoimapula.
Ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen (kesk.) mallissa vanhukset pitäisi mieluummin siirtää Filippiineille. Hänen mielestään olisi parempi viedä työtä ulkomaille kuin tuoda työvoimaa Suomeen.
Vanhasen hallitus lupaa edistää työperäistä maahanmuuttoa lääkkeenä työvoimapulaan. Kenellekään ei liene yllätys, että seuraavien vuosien aikana työikäisen väestön määrä vähenee, eläkeläisten osuus kasvaa ja pula koulutetusta työvoimasta erityisesti hoiva-alalla pahenee.
Jo parin vuoden ajan Suomen työmarkkinoilta on poistunut ikääntymisen takia enemmän työvoimaa kuin sinne on tullut. Vuonna 2030 Suomessa arvioidaan olevan 65 vuotta täyttäneitä yli 60 000 enemmän ja työikäisiä 30 000 vähemmän kuin nyt. Ilman vierastyövoimaa yhtälö on mahdoton.
Vierastyövoiman tuonti merkitsee myös vastuuta maahanmuuttajien perheiden hyvinvoinnista. Hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman tavoitteena on turvata työntekijän mahdollisuudet kotoutumiseen, osallistumiseen, perheeseen, oikeudenmukaiseen kohteluun ja syrjimättömyyteen.
Lasten kotouttaminen on nykyiselläänkin iso haaste. Monet maahanmuuttajanuoret ovat ilman peruskoulun jälkeistä koulutusta. Jos maahanmuutto jatkossa kasvaa, se on tehtävä hallitusti, ja sen riskit on tunnustettava.
Maahanmuuttajien rajaaminen pelkästään työtä tekeviin ei ole eettisesti perusteltua. Lapset ja muukin perhe on otettava vastaan senkin uhalla, että se aiheuttaa kustannuksia ja mahdollisia muita ongelmia. Suomen ei pitäisi tyytyä pelkästään ammattitaitoisiin maahanmuuttajiin. Koulutusta olisi tarjottava myös täällä asuville ja tänne tahtoville ulkomaalaisille niin kuin monissa oppilaitoksissa jo tehdäänkin.
Työministeri Tarja Cronberg (vihr.) ehdottaa, että Suomi ottaa vastaan 7 000 - 10 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuodessa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Perheet huomioon ottaen se tarkoittaisi, että kymmenessä vuodessa Suomeen muuttaisi 200 000 - 400 000 uutta ihmistä eli suunnilleen saman verran kuin Karjalan siirtolaisia aikanaan.
Väyrynen ehätti jo epäillä koko työperäistä maahanmuuttoa. Hänestä olisi järkevämpää, että sellainen työ, jolle Suomessa ei ole tekijöitä, siirtyisi muualle.
Hallituskumppanit hämmästelivät Väyrysen lausuntoa ja pitivät sitä hallitusohjelman vastaisena. Väyryseltä kyseltiinkin, pitäisikö suomalainen maatalous siirtää ulkomaille, koska lomittajista on Suomessa pulaa. Myöhemmin Väyrynen tarkensi ajatteluaan sanomalla, että hyväksyy "pienimuotoisen maahanmuuton".
Väyrynen epäilee, että maahanmuuton "nettohyöty" jäisi pieneksi, koska työntekijöiden perheille on järjestettävä palveluja. Hänen mielestään vierastyöläiset voisivat tulla Suomeen töihin, kunhan jättävät perheensä kotiin.
Vaikka ovien avaamisesta koituu monenlaisia ongelmia, niiden sulkeminen voi olla vielä kohtalokkaampaa. Meillä ei ole varaa antaa sellaisen työn valua ulkomaille, jossa meillä ei ole työvoimaa. Tervetuloa filippiiniläiset ja muutkin! Teitä kaikkia tarvitaan.