Elinkeinoelämän keskusliiton johtavan veroasiantuntijan Tero Honkavaaran mielestä verotietojen julkisuudesta tulisi luopua, sillä tietojen käsittely loukkaa yksityiselämän suojaa. Mitä mieltä olet Honkavaaran kirjoituksesta, joka julkaistiin Kalevan Sunnuntai-liitteessa.
Kirjoita kommenttisi alla olevaan laatikkoon.
Tero Honkavaara: Verotiedot vain osatotuus
Verohallinto julkistaa maanantaina vuoden 2009 verotiedot, ja viimeistään tiistaina pääsemme taas tyydyttämään tirkistelynhaluamme, kun lehdet tekevät näyttäviä juttuja julkkisten tulotiedoista. Kuka on tienannut pöyristyttävän paljon, kuka taas säälittävän vähän.
Lähiviikkoina julkista keskustelua tullaan varmasti käymään siitä, pitääkö verotietojen ylipäätään olla julkisia ja pitääkö niitä julkaista tiedotusvälineissä. Julkisuutta vastustavia näkemyksiä perustellaan perustuslakiin kirjatulla yksityisyyden suojalla. Verotietojen julkisuuden puolustajat perustelevat kantaansa sillä, että tiedot lisäävät yhteiskunnan läpinäkyvyyttä sekä antavat hyödyllistä tietoa tuloeroista ja niiden kehityksestä.
Mihin verotietojen julkisuus sitten perustuu? Lainsäädäntömme pääperiaate on, että yksityiskohtaiset verotustiedot ja verotusasiakirjat ovat salaisia. Julkisia ovat kuitenkin muun muassa tiedot verotettavista tuloista. Julkiset tiedot eivät enää sisällä tietoa varallisuudesta, koska varallisuusvero poistettiin vuodesta 2006 lähtien.
Verotustietojen julkisuutta muutettiin lokakuussa siten, että julkisiin verotustietoihin aiemmin kuulunut tieto verovelvollisen kotikunnasta korvattiin tiedolla asuinpaikkakunnan maakunnasta. Tällä muutoksella on tarkoitus parantaa niin sanotun turvakiellon saaneiden henkilöiden asemaa.
Julkisuuslain ja väestötietolain mukaan henkilöllä on oikeus saada viranomaisten asiakirjoihin ja rekistereihin merkityt yhteystietonsa salaisiksi, jos hänellä on perusteltu syy epäillä oman tai perheensä turvallisuuden olevan uhattuna. Turvakiellon saaneiden henkilöiden yksityisyyden suoja kyllä paranee, mutta voidaan myös epäillä toimenpiteen riittävyyttä.
Pitäisikö suojata myös muiden kansalaisten yksityisyyttä ja oikeusturvaa paremmin? Viime vuosina on ilmennyt viitteitä siitä, että kidnappaus- ja kiristysrikokset ovat rantautuneet myös Suomeen. Tarjoaako verotietojen julkisuus rikollisille liian helppoa lähdemateriaalia?
Verotuksen julkiset tiedot ovat nähtävillä verotoimistoissa. Henkilötietolain estämättä Verohallinto voi edelleen luovuttaa verotustietoja tiedotusvälineille käytettäväksi toimituksellisiin tarkoituksiin, vaikka korkein hallinto-oikeus viime vuonna kielsi erillisten "juorukalentereiden" julkaisemisen. Tiistaina voimme sitten subjektiivisesti arvioida verotietojen journalistista käsittelyä.
Ovatko naapurisi tulotiedot sitten oikein? Julkisia verotietoja ovat muun muassa verotettavat ansio- ja pääomatulot. Verovapaat tulot eivät ilmene julkisista tiedoista. Osinkotuloa saaneiden osalta tiedoista puuttuvat osinkotulojen verovapaat osuudet, ja nämä määrät voivat olla merkittäviä. Esimerkiksi listaamattomasta yhtiöstä osinkotuloa saaneen verovapaa osinko-osuus voi parhaimmillaan olla 90 000 euroa ja pörssiosingoista verovapaa osuus on 30 prosenttia.
Jos palkansaaja on työskennellyt ulkomailla vuoden aikana yli kuusi kuukautta, ulkomaantulot ovat Suomessa verovapaita eikä tulotieto sisälly julkisiin tietoihin. Julkiset verotiedot ovat siten useissa tapauksissa vain osatotuus todellisista tuloista.
Verotietojen julkisuudesta voidaan mielestäni luopua. Julkisten verotietojen käsittelyn voidaan nykymuodossaan katsoa loukkaavan perustuslaissa turvattua yksityiselämän suojaa. Verotietojen viranomaisjulkisuutta ja tilastollista käsittelyä voidaan kehittää siten, että yhteiskunnan käyttöön saadaan riittävää tutkimustietoa tuloista ja niiden kehityksestä.
Kirjoittaja on Elinkeinoelämän keskusliiton johtava veroasiantuntija.