Kansalaisten luokittelu pisteyttämällä herättää kysymyksiä niin yksilön- kuin tietosuojan kannalta.
Rahoitusmallin onnistuminen edellyttää kuitenkin jonkinlaisten hinta-lappujen tekemistä.
Kansalaisten mahdollinen liian pitkälle menevä profilointi tulevassa sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitustarpeen määrittelyssä on herättänyt viime päivinä huolta. Kansalaisten luokittelu pisteytyksen perustella herättää kysymyksiä niin yksilönsuojan kuin tietosuojan kannalta.
Kansalaisten pisteytyksellä on merkitystä, kun heille on tarkoitus määritellä kapitaatiomaksu eli hinta, jonka sote-keskus saa listautuneista asiakkaistaan. Kyse olisi kiinteästä korvauksesta, jonka maakunta maksaa yksityiselle tai julkiselle sote-keskukselle heidän palvelujaan käyttävistä asiakkaista.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos selvittää parhaillaan olemassa olevien rekistereiden tiedoista, miten maksukertoimet tulisi määritellä. Pisteytyksessä voidaan ottaa huomioon esimerkiksi ikä, sukupuoli, sairastavuus, työllisyys- ja asumistiedot. Tietojen perusteella voidaan määritellä keskimääräiset korvauskertoimet eri väestöryhmille, jonka perusteella palveluntuottaja saa maksunsa.
Jos kapitaatiomaksu olisi jokaiselle kansalaiselle sama, olisi ilmeinen vaara, että sote-keskukset tavoittelisivat asiakkaikseen vain nuoria ja terveitä ihmisiä ja pyrkisivät välttelemään paljon ja vakavasti sairaita kansalaisia.
Siksi on ymmärrettävää, että jonkinlaisia hintalappuja on oltava tiedossa. Jo nykyisellään tiedetään, että pieni vähemmistö käyttää valtaosan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja rahoituksesta.
Rahoitusmallin perusteiden määrittelyssä on tärkeää varmistaa, että valinnanvapaus toimii aidosti, eikä niin, että sote-keskukset kuorivat vain kerman päältä. Tärkeää on huolehtia siitä, että vaikeasti ja paljon sairastavat kelpaavat asiakkaiksi. Koko uudistushan kiteytyy pitkälti siihen, että laaja ja kattava perusterveydenhuolto olisi kaikkien kansalaisten saatavissa riippumatta lompakon paksuudesta.
Kansalaisten terveystietojen arkaluonteisuuden takia tietosuojasta on pidettävä erityinen huoli. Kansalaisilla tulee olla pääsy omiin tietoihinsa, jotta he näkevät, mitä heistä on kirjattu. Tiedoissa voi olla myös virheitä. Tietosuojavaltuutettu on kiinnittänyt huomiota siihen, muodostuuko olemassa olevista tietokeräyksistä uusia rekistereitä ja ovatko ne EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisia.
Pisteytyksestä noussut kohu kertoo siitä, miten moniulotteisesta uudistuksesta on kysymys, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirretään kertarysäyksellä maakunnille. Suuret uudistukset tarvitsevat huolellisen valmistelun, mutta vaikeuskertoimia riittää, kun muuttujia on niin paljon.
Sote-uudistuksen onnistuminen riippuu pitkälti siitä, miten hyvin rahoitusmalli toimii käytännössä. Malli ei välttämättä ole valmis heti kättelyssä, mutta sen tulisi olla tasapainossa niin, että tarvitsevat saavat hoitoa ja kustannukset pysyvät kurissa.
Uusia huolenaiheita riittää tulevaisuudessa, sillä suomalaisten kansanterveyden pitkään jatkunut suotuisa kehitys osoittaa hidastumisen merkkejä.