Tampereen Pispalan harjun idyllisessä maisemassa Hirvitalo 10 näyttää yhdeltä monista romanttisesti rähjääntyneistä omakotitaloista. Ainoastaan kyltti, jossa lukee "nykytaiteen keskus" erottaa talon muista.
"Järjestimme huhtikuussa 2005 taloon taidenäyttelyn. Se oli tavallaan yhden päivän valtaus", Pispalan kulttuuriyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Lipiäinen muistelee.
Tapahtuma dokumentoitiin hyvin, ja talon asiaa ajamaan perustettu silloinen Pispalan kulttuurineuvosto marssi todisteineen kiinteistötoimen puheille. Vuokrausneuvottelut tuottivat puolen vuoden vuokrasopimuksen.
"Kun ihmiset saavat tietää uudesta tilasta, tapahtumia alettiin järjestää hirveällä höngällä", Lipiäinen sanoo.
Pikisaaren herätys
"Lähetimme jokaiselle kaupunginvaltuuston jäsenelle kirjeen, jossa vetosimme Pikisaaren vuokra-asuntojen säilyttämiseksi kaupungin omistuksessa", kuvataiteilija Jaakko Mattila kertoo.
Oulun kaupungin asuntopoliittinen ohjelma herätti Pikisaaren väen kesällä 2006. Pelko suunnitelmista, joissa kaupunki luopuisi vuokra-asunnoistaan, sai ihmiset liikkeelle.
Elokuussa kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti, että kaupunkikonserni pysyy vuokra-asuntojen omistajana. Lisäksi asetettiin työryhmä, jossa visioimaan Pikisaaren tulevaisuutta. Mattila oli mukana asiantuntijana.
"Yhtenä tavoitteena on tehdä saaresta avoimempi, tarjota nähtävää kaikille. Pikisaari 10 helpottaisi myös pulaa huokeista ja hyvistä näyttelytiloista Oulussa", Mattila selittää.
Pikisaari 10 on yksi Pikisaaren kehitys- ja toimenpideohjelman kohdista. Vanha hometalo on tarkoitus kunnostaa ja tehdä siitä näyttelytila. Lisäksi saneerattuun rakennukseen on tarkoitus tehdä taiteilijaresidenssi.
"Tässä on mahdollisuus tuoda uusia tuulia Ouluun. Jos ympärille vielä saadaan jonkinlainen taiteilijavaihto, on aivan uudenlainen kansainvälisyys mahdollista", Jaakko Mattila innostuu.
Naapurit talon uhkana
Hirvitalo 10:n kohtalo oli vaakalaudalla jo ensimmäisen vuokrasopimuksen päättyessä.
Talon periaatteisiin kuuluu, että kuka tahansa voi järjestää tapahtumia ilman tilakustannuksia, joten luovuus pursusi estoitta.
"Eräs porukka piti talossa ambient-musiikin illan ja musiikkia soitettiin todella lujaa. Huonot välit naapureihin vaikeuttivat seuraavia vuokraneuvotteluja", Lipiäinen muistelee.
Hirvitalo vetosi kuitenkin moniin tamperelaisiin.
Arvovaltaisten ihmisten suosio käänsi vaa´an lopulta aktiivien hyväksi. Esimerkiksi Tampereen kulttuuritoimen johtaja Jaakko Masonen innostui Hirvitalosta.
"Nyt tilanne on todella hyvä. Meillä on toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus. Toiminta on rauhoittunut alkuajoista, mutta näyttelyitä on säännöllisesti", Lipiäinen toteaa.
Vuoden kulttuuriteko
Ensimmäiset kuusi kuukautta Hirvitalon toimintaa pyöritettiin nollabudjetilla. Nyt rahaa projekteihin on tullut useammastakin suunnasta. Tampereen kaupunki on myös palkinnut Hirvitaloa pyörittävän Pispalan kulttuuriyhdistyksen vuoden kulttuuritekona.
Jaakko Mattila pitää Pispalan mallia hyvänä ja periaatteessa mahdollisena myös Ouluun. Pikisaari 10 -tapauksessa toimitaan kuitenkin perinteisemmän kaavan mukaan.
Kaupungin asennetta kulttuuritoimintaa kohtaan Mattila pitää hyvänä. Kiitosta saa eritoten työtila-avustus.
"Olen asunut pitkään Lontoossa, ja siellä taiteilijat kustantavat kaiken omasta pussistaan."