Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikköä Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa johtava professori Sanna Järvelä kertoo odottaneensa PISA-tuloksia mielenkiinnolla.
Tulokset ovat hänen mukaansa kiinnostavia oppimistutkijan näkökulmasta, mutta liian suurta painoarvoa hän ei niille kuitenkaan anna.
– PISA-tulokset ovat ehkä enemmänkin median asioita, jotka palauttavat kouluasiat pinnalle. Ne ovat tärkeä seikka, jolla pidetään kansainvälistä ja kansallista koulutuspoliittista keskustelua hereillä. Se tarkoitus näillä mittauksilla on, pohtii Järvelä, joka on mukana PISA 2024 Learning in the Digital World -tutkimusta suunnittelevassa OECD:n asiantuntijaryhmässä.
Suomalaisnuoret olivat tämänvuotisissa PISA-tuloksissa lukutaidon osalta OECD-maiden parhaimmistoa. Sukupuoli sekä perhetausta kuitenkin vaikuttivat lukutaitoon. Suomessa tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot olivat OECD-maista suurimmat. Järvelä muistuttaa, että suunta on ollut havaittavissa jo aiempina vuosina.
– Tämä näyttää olevan pysyvä ilmiö. Nykyisin käydään jatkuvaa keskustelua siitä, miten erityisesti pojat ja ihmiset yleensäkin saataisiin lukemaan enemmän. Lukutaidosta tulisikin mielestäni keskustella muutenkin kuin vain kouluun liittyvänä taitona. Olisi tärkeää, että olisi mallia, että luetaan ja lukemiskulttuuri olisi perheissä esillä.
PISA-tulosten mukavana löydöksenä Järvelä pitää sitä, että Suomessa on korkeaa osaamista mutta myös korkea tyytyväisyys elämään. Hän arvioi suomalaisnuorten hyvinvoinnin olevan hyvällä tolalla, jos sitä verrataan esimerkiksi Aasian maihin, jotka ylsivät niin ikään PISA-tulosten kärkeen.
– Tuntuu, että edelleenkin suomalainen koulu on erittäin korkeatasoista. Jos vertaa meidän kulttuuriamme esimerkiksi Aasiaan, niin meillä oppilas huomioidaan enemmän kokonaisuutena.
Huolestuttavana Järvelä sen sijaan näkee yhteiskunnallisen muutoksen, jota PISA-tulokset heijastelevat.
– Koulujen välillä ei ole eroja lukutaidon tuloksissa, mutta sitä pidän huolestuttavana, että oppilaiden välillä on eroja. Sosioekonominen tausta hiipii oppimistuloksiin. Meillä on kasvava joukko nuoria, joiden opiskelutaidot ovat heikot. Se on huolestuttava asia, johon tulisi kiinnittää huomiota, Järvelä linjaa.